Syyttäjien asiaesittely rikosasiassa R 17/8790, R 18/3853, R 18/6981 ja 18/7136

Содержание

Слайд 2

Rikosasian faktat pähkinänkuoressa (1) Helsingin poliisilaitos (HPL) on rekisteröinyt tietolähteitään 2002-2008

Rikosasian faktat pähkinänkuoressa (1)

Helsingin poliisilaitos (HPL) on rekisteröinyt tietolähteitään 2002-2008 (RIIDATONTA)
HPL

ei ole rekisteröinyt tietolähteitään ainakaan vuosina 2009-2013 (RIIDATONTA)
2008 aikana tai 2009 alkupuolella jo rekisteröidyt tietolähteet on poistettu rekisteristä (RIIDATONTA)
Tietolähderekisteritietoja/-lomakkeita on takavarikoitu 2013 Jari Aarnion autotallista toisen rikostutkinnan yhteydessä
HPL on aloittanut uudelleen rekisteröimään tietolähteitään 2014 puolivälissä
Tietolähteiltä on saatu tietoa 2009 ja sen jälkeen ja merkittäviä rikoksia on saatu selvitettyä (RIIDATONTA)
HPL:n on virallisesti perustellut tietolähteiden rekisteröimättömyyttä sillä, että (RIIDATONTA)
Tietolähteet eivät ole antaneet suostumustansa rekisteröintiin
HPL:n tietolähteet ovat olleet satunnaisia tiedottajia, joita ei lain, asetuksen tai määräysten mukaan tarvitse rekisteröidä (ei vakiintuneita ainutkertaisia tietolähdesuhteita)
2009-2013 Länsi- ja Itä-Uudenmaanpoliisilaitos sekä keskusrikospoliisiovat ja Supo ovat rekisteröineet tietolähteitään (RIIDATONTA) (Helsingin rajojen ulkopuolella on syntynyt vakiintuneita ei-ainutkertaisia tiedottajasuhteita)
HPL:n menettely on ollut tarkoituksellisen tahallista ja poliisin ylijohdon hiljaisesti hyväksymä (RIITAISTA)
Poliisin ylijohdolle on useissa yhteyksissä kerrottu, että HPL ei kirjaa / rekisteröi tietolähteitään
Слайд 3

Rikosasian faktat pähkinänkuoressa (2) Mahdollisuus kirjata tietolähteitä poliisin henkilöreksiteriin on kirjattu

Rikosasian faktat pähkinänkuoressa (2)
Mahdollisuus kirjata tietolähteitä poliisin henkilöreksiteriin on kirjattu

poliisilain 36 a §:ään (15.7.2005/525)
lain esityöt (lainsäätäjän tarkoitus) rajaavat mahdollisuutta jättää tietolähde rekisteröimättä
Sisäasiainministeriön asetus 1.4.2008 178/2008 12 § velvoittaa rekisteröimään tietolähteet
Hallituksen esityksen 266/2004 mukaan lain tarkoitus on saada yleisimmin käytetyt tietolähteet rekisteröityä
HPL on 30.10.2012 poliisihallituksen (POHA) suorittamassa laillisuusvalvontatarkastuksessa kertonut, että se ei rekisteröi tietolähteitään, koska tietolähteet eivät anna suostumustaan.
POHA (Paatero, Lardot) ei ole kehottanut HPL:ää korjaamaan menettelyään tietolähteiden rekisteröinnissä (RIIDATONTA)
HPL:n päällikkö poliisikomentaja Riikonen tai apulaispäällikkö Aapio eivät ole kehottaneet Aarniota korjaamaan menettelyään tietolähteiden rekisteröinnissä (RIIDATONTA)
Poliisihallituksen laillisuusvalvonta ole esittänyt poliisiylijohtajalle lainvastaisen menettelyn korjaamista, mutta on saattanut asian suullisesti Lardotin tietoon.
Tietolähdetoiminta on ollut järjestetty Riikosen antamalla pysyväisohjeella (S.65) SM asetuksen 174/2008 mukaisesti ja JTT-toiminnan vastuuhenkilöt Aarnio, Rainiala ja Rinne oli nimetty syytteiden tarkoittamalla tekoajalla (OSITTAIN RIITAISTA)
Tietolähdetoimintaa ei ole toteutettu säädösten ja määräysten tarkoittamalla tavalla 2009 jälkeen (RIITAISTA)
Слайд 4

Helsingin poliisilaitoksen huumausainerikosyksikkö (RHU) Yksikön päällikkö Aarnio JTT-esimies Rainiala JTT-valvoja Rinne

Helsingin poliisilaitoksen huumausainerikosyksikkö (RHU)
Yksikön päällikkö Aarnio
JTT-esimies Rainiala
JTT-valvoja Rinne

POLIISIHALLITUS
Poliisiylijohtaja Paatero

HELSINGIN POLIISILAITTOS
Poliisipäällikkö Riikonen
Apulaispoliisipäällikkö

Aapio

POLIISIHALLITUS
Rikostorjuntayksikkö
Poliisijohtaja Lardot
(Poliisiylitarkastaja Hankilanoja)

Esimiesasemaa koskevat normit poliisissa ovat yksiselitteisiä
…kun esimies käskee niin alainen tekee. (1)

I

III

II

IV

Poliisiasetus 2 §

Poliisiasetus 2 §

Poliisiasetus 2 §

Poliisiasetus 2 §

Poliisiasetus 2 §

Слайд 5

Esimiesasemaa koskevat normit poliisissa ovat yksiselitteisiä …kun esimies käskee niin alainen

Esimiesasemaa koskevat normit poliisissa ovat yksiselitteisiä
…kun esimies käskee niin alainen tekee!

(2)

Poliisiasetus (1995/1112)
Toimintavelvollisuus
7 §
Poliisimiehen on noudatettava niitä käskyjä, määräyksiä ja ohjeita, joita hänen esimiehensä toimivaltansa rajoissa antaa (ASIANOSAISTEN KESKEN RIIDATONTA).
Määräyksen antajan (Paatero / Lardot) määräys ei ole valtiosääntöoikeuden vastainen, jos hänellä on toimivalta, mutta hän kirjoittaa määräykseen vääriä tai puutteellisia pykäläviittauksia.
Määräyksen sisältö määrittää sen lainmukaisuuden.
Kirjaamista ja rekisteröintiä koskevat ohjeet eivät ole ristiriidassa SM asetuksen kanssa ja SM asetus perustuu selkeästi poliisilain 54 §:n (525/2005) valtuutukseen.
? Kirjaaminen ja rekisteröinti eivät ole ilmeisen lain vastaisia määräyksiä, jotka voisi jättää täyttämättä.

Слайд 6

”Laajasti ymmärrettynä toiminnan laillisuuden valvonta on kiinteä osa johtamistoimintaa (Jonkka 2004,

”Laajasti ymmärrettynä toiminnan laillisuuden valvonta on kiinteä osa johtamistoimintaa (Jonkka 2004,

47; SM Määräys 2006). Työntekijöiden tehtäviin kuuluvat velvollisuudet luovat käänteisesti esimiehelle direktio-oikeuden ja myös velvollisuuden puuttua alaisessaan työssä aiheuttamiin epäkohtiin”.
”Poliisin toiminnassa on laillisuuden toteutumisen kannalta tiettyjä riskialttiimpia toimintoja, jotka vaativat erityisvalvontaa. Esitutkintaviranomaisen salaisen tiedonhankinnan käytön voidaan katsoa olevan tällaista erityishuomiota vaativa valvonnan kohde. Oikeusasiamiehen mukaan salaisen tiedonhankinnan valvonta edellyttää sisäiseltä valvonnalta erityistä aktiivisuutta (EOA 2000, 84)”.
(OTL Arto Hankilanoja: Poliisin salainen tiedonhankinta, 2014 s. 264)
”Sisäinen laillisuusvalvonta on kiinteä osa käytännön esimiestyötä.
Epäiltyyn lain vastaiseen menettelyyn on kuitenkin aina puututtava ja asiaa selvitettävä riittävässä laajuudessa. Tarvittaessa epäilty lainvastainen menettely on saatettava virkamiesoikeudelliseen tai rikosoikeudelliseen menettelyyn arvioitavaksi”.
(OHJE SMDnro/700/2011 ? S.72 ja myös ohje S.73 sekä määräys S.71)? puututtava viipymättä
Ks. Valtion virkamieslain 14 § ? tehtävät hoidettava asianmukaisesti. Ohje täsmentää tätä velvoitetta

Esimiehellä on erityinen vastuu laillisuusvalvonnasta ja alaistensa tekemisestä salaisen tiedonhankinnan osalta

Слайд 7

Tietolähteiden käyttö poliisin epäkonventionaalisena tiedonhankintakeinona on yleisesti tunnettu Esitutkinnassa kuultujen henkilöiden

Tietolähteiden käyttö poliisin epäkonventionaalisena tiedonhankintakeinona on yleisesti tunnettu

Esitutkinnassa kuultujen henkilöiden ja

oikeuskirjallisuuden mukaan poliisi on käyttänyt tietolähteitä tiedonhankinnassa koko historian syrjän.
Jari Aarnio on tynnyrijutun valituskirjelmässään Helsingin hovioikeudelle 24.1.2017 lausunut:
Tietolähdetoiminta on ensiarvoista piilorikollisuuden, mitä huumerikokset ovat, paljastamisessa.
Merkittävimpien tietolähteiden kanssa toimivat ammattitaitoisimmat, koulutuksen saaneet poliisit.
? Jo tieto ja väite siitä, että Helsingin poliisilaitoksella ei ole rekisteröityjä on hämmentävä ja sen olisi pitänyt herättää perusteltua epäuskoa poliisin ylijohdossa ja Aarnion muissa esimiehissä.
Слайд 8

Rikostutkinnan alkamiseen johtaneet tapahtumat (3) / Sisäasiainministeri Räsäsen tutkintapyyntö 21.11.2013

Rikostutkinnan alkamiseen johtaneet tapahtumat (3) /
Sisäasiainministeri Räsäsen tutkintapyyntö 21.11.2013

Слайд 9

Rikosasian mahdolliset motiivit RHU ja Aarnio eivät ole halunneet jakaa epäkonventionaalisilla

Rikosasian mahdolliset motiivit

RHU ja Aarnio eivät ole halunneet jakaa epäkonventionaalisilla tiedonhankintamenetelmillä

saatua tietoa muiden yksiköiden kanssa.
Syynä epäluottamus muita yksiköitä kohtaan.
Syynä mustasukkaisuus omista tietolähteistä ja sitä kautta oman yksikön toiminnan tuloksellisuudesta.
Valtakunnallisen rekisterin käyttöönotto olisi merkinnyt tiedon jakamista. KRP oli suunnitteilla valtakunnallisen tietolähderekisterin ylläpitäjäksi. 1.4.2008 SALPA-määräys oli askel tähän suuntaan, joten rekisteritiedot oli tuhottava tai hukattava.
Esitutkinnassa saatu selvitys ei viittaa siihen, että tietolähteet olisivat vaatineet tietojensa poistamista rekisteristä Aarnion väittämän mukaisesti. Näin ei tapahtunut esimerkiksi Vantaalla ja Espoossa.
Aarnion levittämät pelot ja uhkakuvat tietolähdetoiminnan lakkaamisesta rekisteröinnin myötä ovat ilmeisen selvästi syynä sille, että POHA:n päätöksenteko ja säännösvalmistelu on ollut hidasta, eikä Aarnion, Rainialan ja Rinteen lainvastaisiin menettelytapoihin JTT-organisaatiossa ole puututtu.
Toiminnan tuloksellisuus on mennyt ”toimintaa haittaavien” normien edelle. Aarnion toimintatavoilla oli Paateron ja Riikosen täysi luottamus He ovat hyväksyneet tietolähteiden tekemisten katsomisen läpi sormien. Yritykset puuttua RHU:n toimintaan johtivat Riikosen osoittamaan epäluottamukseen.
POHA on luonnut vain valvonnan rakenteita ja viivyttänyt ohjeistuksen päivittämisen olennaisilta osin ja tarkoituksellisesti jättänyt seurannan olemattomaksi, vaikka esiin tulleet seikat ovat antaneet aiheen viipymättä toimia tilanteen korjaamiseksi. Tuloksenteko ja rikostorjunta on ollut prioriteetti.
Слайд 10

HPL:n on muista suurista yksiköistä poiketen halunnut, että Tietolähteiden käyttöä ei


HPL:n on muista suurista yksiköistä poiketen halunnut, että
Tietolähteiden käyttöä ei

kirjata eikä edes pitempiaikaisia tietolähteitä ei rekisteröidä
Kyse ei ole ollut lain, asetuksen tai määräysten epämääräisyydestä, vaan tahtotilasta.
Rekisteröityjen tietolähteiden ja kirjausten puuttuminen vuosina 2009-2013 on johtunut tahtotilasta.
HPL:n tahtotila ja sen peruste (epäluottamus) on ollut laajasti tunnettu poliisihallinnossa ja sen ulkopuolella.
Vakiintuneiden tietolähteiden osalta ei ole epäselvyyttä rekisteröintivelvollisuudesta. Väite, että juuri 2009-2013 Helsingissä ei olisi ollut vakiintuneita tietolähdesuhteita, ei ole vakavasti otettava.
Asetuksen ja ylijohdon määräysten mukainen tietolähteen käytön kirjaamisvelvollisuus on niin selkeä, että sen laiminlyönti kokonaisuudessaan vaatii tarkoitustahallisuutta. Tietolähdetoiminnan anonymisointi näyttää esitutkinnan perusteella todellakin olleen tarkoitus. Anonymisointi hoidettiin jättämällä toiminta kirjaamatta ja tekemällä yksilöimättömiä kukulaskuja.

Syyttäjän keskeiset väitteet

Слайд 11

Laillisuusvalvonta ja puuttuminen virheelliseen menettelyyn on poliisiorganisaatiossa esimiehen johtamiseen kuuluva virkavelvollisuus.


Laillisuusvalvonta ja puuttuminen virheelliseen menettelyyn on poliisiorganisaatiossa esimiehen johtamiseen kuuluva virkavelvollisuus.
Ylijohdon

direktio-oikeuteen kuuluu velvoittavien määräysten antamisoikeus poliisilain 1 §:n säätämien toimivaltuuksien rajoissa.
Tämä on virkamiesoikeudellinen itsestäänselvyys, josta ei olisi odottanut syntyvän edes keskustelua. Teemaan liittyen myös käräjäoikeus on pyytänyt syyttäjältä kannanottoa, joten valtakunnansyyttäjä on pyytänyt asiasta professori Viljaselta lausunnon.
Aarniolla on ollut erityisasemassa poliisissa. Hänen tekemisiinsä ei ole hallinnollisesti haluttu puuttua.
Vasta julkisuus ja esitutkinnan aloittaminen ovat saaneet konkreettisen muutoksen aikaani HPL:n toiminnassa.
Tosin melkoisella viiveellä (noin 6 kuukautta).

Syyttäjän keskeiset väitteet (2)

Слайд 12

VARSINAINEN TIETOLÄHDE TOIMINNAN KIRJAAMINEN SAADUN TIEDON KIRJAAMINEN (EI RELEVANTTIA TÄSSÄ JUTUSSA) REKISTERÖIMISVELVOLLISUUS (SEURAA KIRJAAMISTA) ASIAN YDIN

VARSINAINEN TIETOLÄHDE
TOIMINNAN KIRJAAMINEN
SAADUN TIEDON KIRJAAMINEN
(EI RELEVANTTIA TÄSSÄ JUTUSSA)
REKISTERÖIMISVELVOLLISUUS
(SEURAA KIRJAAMISTA)

ASIAN YDIN

Слайд 13

PROSESSIN KOHDE 1 / vakiintuneet tietolähdesuhteet ”Poliisihallitus ja HPL:n johto ovat

PROSESSIN KOHDE 1 / vakiintuneet tietolähdesuhteet
”Poliisihallitus ja HPL:n johto ovat varsin

hyvin tienneet, että huumerikostutkintaa ei voida tehdä ilman tietolähteitä. He ovat tienneet, ettei tietolähteitä rekisteröidä. Heidän tiedossaan on ollut myös se, että tietolähteisiin ollaan suurimmaksi osaksi yhteydessä muilla kuin virkapuhelimilla.
Kun tällaisten puhelinten ostokuitteja ei ole kirjanpidossa, on laitoksen johtokin tiennyt sen, ettei ostokuitteja viedä kirjanpitoon. Pankkikorttinostot tietyn jutun kuluihin on liitetty kirjanpitoon”.
(Jari Aarnion valituskirjelmä 17.3.2017 (R14/9875) Helsingin hovioikeudelle)
Tämän prosessin kohteena on ainoastaan vakiintuneiden tietolähdesuhteiden olemassa olo ja syytettyjen tietoisuus vakiintuneista tietolähteistä. Lain esityöt ja SM asetuksen 174/2008 perustelumuistio eivät jätä mitään tulkinnan varaa kirjaamis- ja rekisteröintivelvoitteen osalta, kun kyse on vakiintuneista tietolähdesuhteista eli ns. varsinaisista vasikoista (He 266/2004 ja HaVM 10/2005).
Kirjaamattomuus (toimintaa tulee voida valvoavalvoa) ja rekisteröimättömyys ovat riidattomia faktoja, joiden motiiveista esitetään oikeudenkäynnissä runsasta todistelua.
Слайд 14

PROSESSIN KOHDE 2 / toiminnan kirjaamisen laiminlyönti ? Ilman kirjaamista synny

PROSESSIN KOHDE 2 / toiminnan kirjaamisen laiminlyönti
? Ilman kirjaamista synny rekisteröintejä

HELSINGIN

KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO ASIASSA R 14/9875 (s. 339)
Dokumentoimattomuutta on Aarnion ja muidenkin RHU:n poliisien puolesta perusteltu ennen
kaikkea sillä, että kaikenlainen kontakti poliisin ja "rikollismaailmassa" elävien tietolähteiden
kanssa muodostaa turvallisuusriskin molemmille, mutta erityisesti tietolähteenä toimivalle
henkilölle. ? TAHTOTILA / ASENNE
Turvallisuussyistä yhteydenpidon on oltava mahdollisimman anonyymiä, ja dokumentoimattomuuden tarkoituksena on ollut suojata tietolähteiden anonymisyyttä. ? TAHTOTILA / ASENNE
Toiminta on siten perustunut HPL:ssa / RHU:ssa yksittäisten poliisimiesten omaan harkintaan sekä toisaalta johdon luottamukseen siitä, että nämä poliisit hoitavat yhteydenpidon ja käsittelevät tietolähteitä lainmukaisesti.
Toimintaa ei ole ollut tarkoituskaan järjestää siitä lähtökohdasta, että sitä voitaisiin kontrolloida jälkeenpäin. ? TAHTOTILA / ASENNE
Selvyyden vuoksi käräjäoikeus toteaa, että tässä asiassa ei arvioida sitä, onko RHU:n tietolähdetoiminta
ollut lainmukaista ja asianmukaista taikka sitä, onko dokumentoinnin puuttuminen ollut jonkinlainen laiminlyönti.
Слайд 15

VAKIINTUNEITA TIETOLÄHDESUHTEITA ON OLLUT MYÖS 2008 JÄLKEEN Tietolähdetoiminta on yksi (salainen)

VAKIINTUNEITA TIETOLÄHDESUHTEITA ON OLLUT MYÖS 2008 JÄLKEEN
Tietolähdetoiminta on yksi (salainen) tiedonhankintakeino

muiden joukossa
Vakiintuneita tietolähdesuhteita on asiassa esitettävän todistelun ja kirjallisuudessakin esitetyn arvion mukaan aina ollut (jo ennen poliisi-instituution syntymistä) ja tulee aina olemaan.
Väite siitä, että HPL:llä ei olisi ollut vakiintuneita tietolähdesuhteita 2009-2013 on jo lähtökohtaisesti täysin epäuskottava jokaiselle poliisimiehelle. Tämä on kuitenkin se virallinen väite, jonka HPL ja POHA ovat esittäneet sisäasiainministerille ja valtakunnansyyttäjälle ennen esitutkinnan aloittamista.
Esitutkinta on paljastanut tietolähteiden käyttöön liittyviä vakavia ongelmia poliisin asenteissa organisaation kaikilla tasoilla. Asenneongelmia koskevia lausumia löytyy poliisihallinnon omista asiakirjoista. Asenteiden muuttamiseksi ei ole tehty esimiesten toimesta mitään.
Laki, asetus ja (määräykset) antavat vain vähän liikkumavaraa vakiintuneen tietolähteen määritelmän osalta.
Helsingin poliisilaitoksen laillisuusvalvonnasta 2008-2011 vastannut virkamies (henkilötodistelu / K. Riikonen) kertoo esitutkinnassa, että SM asetuksen ja SALPA-määräyksen tultua voimaan 2008
HPL:llä oli vakiintuneita tietolähteitä (keskusteluiden perusteella)
HPL ei alkanut rekisteröimään tietolähteitään, koska eräät tahot halusivat pitää tietolähteet omana tietonaan. Rekisteröinti olisi vaarantanut tietolähteen turvallisuuden.
Vastaava tieto on ollut Pohan esikunnassa (henkilötodistelu / Vuori ja Toivanen)
Kaikki ymmärtävät, että pitkäaikainen/vakiintunut suhde ei voi olla satunnainen/ainutkertainen
Слайд 16

HENGEN JA TERVEYDEN SUOJELU OIKEUSVALTIOON KUULUVAN LAILLISUUSVALVONNAN TURVAAMINEN KORRUPTION ESTÄMINEN Velvollisuuden

HENGEN JA TERVEYDEN SUOJELU
OIKEUSVALTIOON KUULUVAN LAILLISUUSVALVONNAN TURVAAMINEN
KORRUPTION ESTÄMINEN
Velvollisuuden laiminlyönti ei ole

vähäinen !

SUOJELUOBJEKTIT

Слайд 17

JUTUN SELVITTÄMISINTRESSI ON SUURI / 1) OIKEUSVALTIOPERIAATE 2) HENKI JA TERVEYS

JUTUN SELVITTÄMISINTRESSI ON SUURI /
1) OIKEUSVALTIOPERIAATE 2) HENKI JA TERVEYS 3)

KORRUPTION ESTÄMINEN
Syytteet ovat vakavia, koska tietolähdetoiminnan kirjaamisella pyritään turvaamaan uskottava VALVONTA, poliisin ja tietolähteiden HENKI ja TERVEYS sekä torjumaan poliisin KORRUPTIO.
Asian käsittelyä oikeudenkäynnissä puoltaa suuri selvittämisintressi. Esitutkinnassa kuulemisia on haitannut esimiesten ja työtovereiden ”päälle” puhumisen vaikeus (vasikointi).
Syytteissä lähdetään esimiesten osalta siitä, että tiedossa olleisiin menettelyvirheisiin ei ole puututtu asianmukaisesti ja viipymättä. ESIMIEHEN TEHTÄVÄ - EI LAILLISUUSVALVONNAN TEHTÄVÄ.
Oikeusvaltiossa edellytetään poliisin salaisessa toiminnassa uskottavaa valvontaa
Uskottava valvonta voi perustua vain toiminnan huolelliseen dokumentointiin (kirjaaminen ja rekisteröinti)
Esitutkinnan perusteella vain HPL näyttää syyllistyneen totaaliseen dokumentoimattomuuteen ja rekisteröimättömyyteen syytteen tekoaikana
Pohan tekemää laillisuusvalvontaa ei ole HPL:n osalta tehty vuosien varrella dokumentaation perusteella, koska sellaista ei ole ollut (esim. KRP ja SUPO on tarkastettu dokumentaation perusteella)
Слайд 18

REKISTERÖINNIN PUUTE TIETOLÄHTEIDEN KÄYTÖSSÄ ON OLLUT YLEISESTI TUNNETTUA Leena Mäkipää (oik.

REKISTERÖINNIN PUUTE TIETOLÄHTEIDEN KÄYTÖSSÄ ON OLLUT YLEISESTI TUNNETTUA

Leena Mäkipää (oik. yo)
Master’s

Thesis
21.7.2008
”Ohjeistus liittyy vahvasti valvontaan; erityisesti tutkielmani varten tekemieni haastatteluiden perusteella on syytä arvioida, ettei tietolähdetoiminnassa täysin noudateta esim. nykyistä rekisteröintivaatimusta eikä kaikkia tietolähteitä ole rekisteröity.”
Aarnioon esimiesasemassa olevat syytetyt ovat kiistäneet olleensa tietoisia Helsingin poliisilaitoksen huumaisainerikosyksikön (RHU) vastuulla olleeseen tietolähteiden rekisteröintiin liittyvistä puutteista, vaikka
he ovat rikostutkinnan ja asioiden selvittelyn koulutettuja ammattilaisia
HPL:n toimintaa on selvitelty myös tietolähteiden käytön osalta jo 2007 lukien
heillä selvitystyössä on alaisia kuullessaan ollut esimiesaseman mukainen vahva auktoriteetti
henkilötodistelun perusteella ongelma oli myös poliisihallituksessa ja KRP:ssä yleisesti tunnettu
Esitutkinnassa kerätty asiakirja- ja laaja henkilötodistelu viitaa pikemmin korkeaan tahallisuuteen laiminlyöntien osalta. Esitutkinnan perusteella rekisteröintiongelma on ollut poliisihallituksessa ja sen ulkopuolella yleisesti tunnettu eli notorinen (Vuori, Henttala, Ranta, Rinne, A. Riikonen, Ketola)
Слайд 19

TIETOLÄHDEASIAN YHTEYS JARI AARNION EPÄILTYYN TÖRKEÄÄN HUUMAUSAINERIKOKSEEN (ns. tynnyrijuttu / operaatio Duo)


TIETOLÄHDEASIAN YHTEYS JARI AARNION EPÄILTYYN
TÖRKEÄÄN HUUMAUSAINERIKOKSEEN
(ns. tynnyrijuttu / operaatio Duo)

Слайд 20

OPERAATIO DUO (1) Alkuvuonna 2012 KRP alkoi selvittämään yhdessä Helsingin poliisilaitoksen

OPERAATIO DUO (1)
Alkuvuonna 2012 KRP alkoi selvittämään yhdessä Helsingin poliisilaitoksen huumausainerikosyksikön

(RHU) kanssa Hollannista tuotujen hasis-tynnyreiden maahantuontiin liittyviä teletunnistetietoja
Kevään 2012 aikana poliisiyhteistyössä keskusteltiin eräiden teletunnisteiden paikantumisesta Pasilan poliisitalon läheiseen linkkiin. Huumausaineiden maahantuontiin liittyen teletunnisteista profiloitiin epäillyksi Pasilassa asuva työssäkäyvä henkilö, josta jossakin vaiheessa alettiin puhumaan ns. Pasilan-miehen’’. Lukuisissa palavereissa ilmeni, että RHU:lla olisi tietoa KRP:n kaipaamista liittymistä, mutta että se panttasi tietoa KRP:ltä
Kesäkuussa 2012 järjestettiin ns. huutopalaveri. Kokous josta Riikonen poistui kesken. Tuolloin keskusteltiin, että asiassa on mahdollisesti törmätty RHU:n yksilöimättömään operaatioon. Aapio on tuolloin ymmärtänyt tiedon panttaamisen syyksi sen, että kyse on ollut tietolähdetiedosta (Aapion kertomus valalla todistajana tynnyrijutussa)
KRP:n RHU:lle toimittamassa aineistossa oli puhelimien liittymä ja IMEI tiedot, mutta RHU ei kertomansa mukaan ko. tiedoilla kyennyt selvittämään, mihin heidän operaatioon liittymät ja telelaitteet kuuluivat.
Jos kyse oli tietolähdeoperaatioista, ne olisi pitänyt voida tarkistaa toimintaa koskevasta dokumentaatiosta.
Слайд 21

OPERAATIO DUO (2) Elokuussa 2012 keskusteltiin anonymisaattorista, joka oli RHU:n selitys

OPERAATIO DUO (2)
Elokuussa 2012 keskusteltiin anonymisaattorista, joka oli RHU:n selitys sille,

miksi he eivät pysty selvittämään liittymien ja telelaitteiden käyttöä. Aapio piti tuossa vaiheessa anonymisaattoria tietolähteiden suojaamiseen käytettynä laitteena. Anonymisaattorin käyttöä ”operaatioissa” ei sitäkään oltu dokumentoitu.
Kesään ja kesän aikana RHU oli antanut useita selityksiä liittymille ja telelaitteille, jotka KRP oli todennut mahdottomiksi.
(Lokakuussa oli HPL:ään tehty laillisuusvalvontatarkastus, jossa se ilmoitti, että tietolähteiden rekisteröinnin esteenä on suostumuksen puuttuminen / paikalla Aapio ja HPL:n poliisilakimies ja Aarnio)
Marraskuussa RHU ilmoittaa KRP liittymien liittyvän mahdollisesti omaan toimintaansa enemmälti toimintaa yksilöimättä. Asian selvittely on tässä vaiheessa ollut Lardotin vastuulla.
Joulukuussa 2012 RHU kertoo liittymien olevan Helsingin pelipuhelimia / Helsingin pakkaa, eli heidän operaatiopuhelimia. Operaatio jää yhä yksilöimättä, mutta silloisen tiedon mukaan varteenotettava mahdollisuus on asiaa selvitelleiden tahojen mukaan ollut tietolähdetoiminta.
Jos kyseessä olisi ollut tietolähdetoiminta, se ei olisi ollut KRP:n teletietojen mukaan satunnaista. Joulukuussa oli tiedossa ei-satunnainen toiminta (PowerPoint), kirjaamattomuus ja rekisteröimättömyys.
Aarnion tekemisiin tai asemaan ei ole puututtu joulukuussa 2012 eikä aiemmin (ns Aarnio I), vaikka hän tahallaan toimitti väärää tietoa KRP:lle ? Aarnion tekemisten osalta hallinnollinen johtajuusvaje.
Слайд 22

Rikostutkinnan alkamiseen johtaneet tapahtumat (1) / Median tuottama julkisuus

Rikostutkinnan alkamiseen johtaneet tapahtumat (1) /
Median tuottama julkisuus

Слайд 23

Rikostutkinnan alkamiseen johtaneet tapahtumat (2) / Sisäasiainministeri Räsäsen tutkintapyyntö 21.11.2013 20.11.2013

Rikostutkinnan alkamiseen johtaneet tapahtumat (2) /
Sisäasiainministeri Räsäsen tutkintapyyntö 21.11.2013

20.11.2013 Räsänen

sai Paaterolta selvityksen, jonka mukaan Helsingin poliisilaitoksella ei ole tietolähteitä.
21.11.2013 Räsänen teki tutkintapyynnön valtakunnansyyttäjänvirastolle, koska hänen Paaterolta saama selvitys tietolähteistä oli ristiriidassa julkisuudessa esillä olleiden tietojen kanssa.
21.11.2013 järjestetyssä tutkintapyynnön jättämistä koskevassa tiedotustilaisuudessa (http://yle.fi/uutiset/3-6946301) Paatero
(nettilinkki 4.:40 ?), ”Ne, jotka tässä salissa tietolähdetoiminasta tietävät, niin tietävät, että raja siitä
koska tietolähde on olemassa (Powerpoint-linkki 19:28 ?)
koska se pitää rekisteröidä
koska tietojen saaminen on muuta kuin, tietolähteen kautta saamista
on veteen piirretty viiva”.
”Kukaan tässä salissa ei pysty sanomaan, missä kohtaa tietolähde pitää rekisteröidä”.
”Tällä hetkellä tietolähteen rekisteröinti edellyttää tietolähteen suostumusta, että hän hyväksyy, että tämmöinen rekisteröinti tapahtuu. Tätä suostumusta ei tarvita enää ensi vuonna, kun uusi lainsäädäntö tulee voimaan”.
Riskit lisääntyvät ja rekisteröintejä pitää tehdä harkiten suostumuksen jälkeen (Powerpoint 23:15 ?)
Rekisteröimättömyyden vähättely (Powerpoint 26:30 ?)
Слайд 24

YHTEENVETO Esitutkinnan mukaan tietolähteitä ei ole Helsingissä rekisteröity 2008 – toukokuu

YHTEENVETO
Esitutkinnan mukaan tietolähteitä ei ole Helsingissä rekisteröity 2008 – toukokuu 2014

eikä toimintaa ole dokumentoitu asianmukaisesti. Tietolähteen käytöstä ei ole lainkaan kirjauksia ja yhtään rekisteröityä tietolähdettä ei ole ollut. Saatua tietoa on kirjattu järjestelmiin ja yksilöimättömiä kuitteja on jonkin verran.
Esitutkinnan mukaan asia on ollut laajasti tunnettu poliisissa ja poliisin ylijohdossa
Erityisesti toiminnasta vastuulliset Aarnion esimiehet eivät kuitenkaan myönnä tienneensä asiasta
Virkamiesoikeudellisten perusperiaatteiden mukaan esimiehellä on johtamisvastuu ja alaisella velvollisuus noudattaa direktio-oikeuden mukaisia esimiehen määräyksiä ja käskyjä
Johtamisen tärkeä osa-alue on laillisuusvalvonta alaisiin nähden
Johtaminen sisältää puuttumisvelvollisuuden virheelliseen menettelyyn
Tietolähdetoiminnan valvonta tulee olla erityisen tarkkaa ja aktiivista
Syytteet koskevat Rinnettä ja Hankilanojaa lukuun ottamatta esimiehen johtamisvastuuta
Syytteen tarkoittamat määräykset ovat perustuneet ylijohdon virkamiesoikeudelliseen direktio-oikeuteen
Syytteen tarkoittamat ohjeet selventävät virkamiehen velvollisuutta hoitaa virkaansa asianmukaisesti
Prosessin todellinen kohde on esimiesten tietoisuuden aste tietolähteiden käytön kirjaamisesta ja rekisteröimättömyydestä Helsingin poliisilaitoksella vuosina 2008-2013.
Слайд 25

Rikosten vakavuus ja suuri selvittämisintressi (1) ”Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetussa laissa (689/1997)

Rikosten vakavuus ja suuri selvittämisintressi (1)
”Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetussa laissa (689/1997) säädetään

sekä virallisen syyttäjän että asianomistajan syyteoikeudesta. Mutta myös syytetyksi tuleminen on yksilön oikeus hänen ihmisarvonsa perusteella. Syytettävää tulee teoistaan riippumatta kohdella ihmisenä juuri sen takia, että hän ihmisyytensä perusteella mahdollisesti on syyllinen eli vastuussa rikkomuksestaan. Tämä on myös oikeusvaltion arvon mukaista”.
(Teologian tohtori Hannu Juntunen, Lakimies 2/2004 s. 310–319)
Слайд 26

Rikosten vakavuus ja suuri selvittämisintressi (2) SM asetuksen perustelumuistio ? Tietolähteiden

Rikosten vakavuus ja suuri selvittämisintressi (2)

SM asetuksen perustelumuistio ? Tietolähteiden rekisteröinnillä

ja toiminnan kirjaamisella on tarkoitus turvata.
Poliisin toiminnan turvallisuus
Tietolähteen henkilökohtainen turvallisuus
Poliisihenkilön turvallisuus
Valvonta ja toiminnan kaikinpuolinen lainmukaisuus / korruption estäminen (ks. Räsänen Powerpoint ? 28:30 valvomattoman toiminnan riskit tulee ottaa huomioon)
HaVM 10/2005 ? Poliisin kannalta on luonnollisesti tärkeää, etteivät tietolähteet pääse käyttämään asemaansa hyväksi epäasiallisella tavalla. Tämän vuoksi valiokunta korostaa myös tietolähteiden
rekisteröinnin merkitystä. Rekisteröimättä jättäminen voi siten tulla kysymykseen vain aivan poikkeuksellisesti.
Слайд 27

Rikosten vakavuus ja suuri selvittämisintressi (3) Määräykset ja ohjeet ? Tietolähteiden

Rikosten vakavuus ja suuri selvittämisintressi (3)
Määräykset ja ohjeet ? Tietolähteiden käyttö

on osa kaikkein salaisinta poliisitoimintaa, ja polisilla on vahva salassapito-oikeus koskien tietolähteen henkilöllisyyttä ja tiedonhankintamenetelmiä.
Tämä korostaa laillisuusvalvonnan merkitystä
Laillisuusvalvonnassa korostuu esimiehen rooli päivittäisessä toiminnassa
SM-2008-0 140 1/Ri-2 voimaan 7.7.2008 (S.68) ja Pohan määräys 2020/2012/4852 voimaan 1.2.2013 (S.69)
”Tietolähdetoiminta toteutetaan tarkoin lain ja määräysten mukaisesti ja tavoitteena
on varmistaa kaikkien osapuolten turvallisuus”
? SJÄ: Väärät asenteet toiminnassa luovat riskiympäristön, joka voi altistaa poliisin korruptiolle sekä vaarantaa poliisimiesten ja tietolähteiden hengen ja terveyden.
Слайд 28

Rikosten vakavuus ja suuri selvittämisintressi (4) ”Peitepoliisin tai tietolähteen paljastumisesta voi

Rikosten vakavuus ja suuri selvittämisintressi (4)
”Peitepoliisin tai tietolähteen paljastumisesta voi aiheutua

erityinen hengen ja terveyden vaara. Valvonnan tulisi kyetä ulottumaan salaisen tiedonhankinnan käyttöön siten, ettei tosiasiallinen toiminta pääse vähitellen irtautumaan lain tarkoituksesta eikä siirtymään harmaalle alueelle”.
(OTL Arto Hankilanoja: Poliisin salainen tiedonhankinta, 2014 s. 264)
”..mikäli tietoja antaneen henkilön henkilöllisyys paljastuu, se vaarantaa hänen turvallisuutensa ja saa aikaan mahdollisesti aikaan vakavan hengen tai terveyden vaaran”.
(OTL Petri Rainiala: Tiedottajan käyttö poliisin tiedonhankintamenetelmänä, 2009 s. 27)
Слайд 29

Rikosten vakavuus ja suuri selvittämisintressi (5) ”Ulkomailla poliisin korruptoituneisuus on kiinteästi

Rikosten vakavuus ja suuri selvittämisintressi (5)
”Ulkomailla poliisin korruptoituneisuus on kiinteästi tiedottajiin

liittyvä ongelma.”
”Ulkomailla on lukuisia esimerkkejä siitä, miten poliisimiehet ovat vähitellen ryhtyneet tekemään rikoksia tiedottajiensa kanssa”.
(OTL Petri Rainiala: Tiedottajan käyttö poliisin tiedonhankintamenetelmänä, 2009 s. 26-27)
? Se että Jari Aarniota epäillään törkeistä huumausainerikoksista on pahin mahdollinen seuraus siitä, että tietolähteiden käyttöä ei ole kirjattu ja toimintaan ei ole voitu kohdistaa asianmukaista ja aktiivista erityisvalvontaa. Aarnio vetoaa tynnyrijutussa tietolähteiden suojaamiseen, jota ei pystytä dokumentaatiosta selvittämään.
Слайд 30

Rikosten vakavuus ja suuri selvittämisintressi (6) SJÄ: Teon vähäisyyttä tulee arvioida

Rikosten vakavuus ja suuri selvittämisintressi (6)
SJÄ: Teon vähäisyyttä tulee arvioida suhteessa

seuraukseen / mahdolliseen seuraukseen. Liipaisimen painaminen on vähäinen toimenpide, mutta jos ase oli ladattu ja piippu osoitettuna kohti väkijoukkoa tekoa tulee arvioida suhteessa seuraukseen tai todennäköiseen seuraukseen.
? Väärät asenteet toiminnassa luovat riskiympäristön, joka voi altistaa poliisin korruptiolle sekä vaarantaa poliisimiesten ja tietolähteiden hengen ja terveyden.
Слайд 31

Rikosten vakavuus ja suuri selvittämisintressi (7) Ministeri Räsänen ? on tutkintapyynnössään

Rikosten vakavuus ja suuri selvittämisintressi (7)

Ministeri Räsänen ? on tutkintapyynnössään tuonut

esille, että oikeusvaltiossa valvomatonta poliisitoimintaa ei voi olla olemassa.
Jaakko Jonkka / OKV/186/1/2008 Ns. Aarnio I ? Oikeusvaltion peruskivi on, että ihmiset luottavat julkisen vallankäytön lainmukaisuuteen. Poliisitoiminnassa korostuu laillisuuden valvonnan merkitys moneen muuhun julkisen toiminnan sektoriin verrattuna. Valvonta on johtamisen tärkeä osa-alue.
Poliisin SALPA-määräykset ja laillisuusvalvontaohjeet ? Valvonta tarkoittaa myös puuttumista virheelliseen menettelyyn ja sen on tapahduttava viipymättä (asianmukaisuus).
Oikeudenkäynnin kohteena on se, miksi esimiesten suorittama laillisuuden valvonta ja laillisuusvalvonta ovat epäonnistuneet tehtävässään puuttua yleisesi tiedossa olleeseen virheeseen tietolähteiden toiminnan kirjaamisessa ja tietolähteiden rekisteröinnissä.
Virheellinen menettely jatkui pitkään 2009-2014. Oikeudenkäynnissä pyritään selvittämään, onko huumerikosyksikön tuloksenteko asetettu laillisuuden vaatimuksen edelle (motiivi).
? Asianmukainen tietolähdetoiminnan valvonta olisi jopa voinut estää ns. tynnyrijutussa esitetyn keskeisen kysymyksen siitä, kuka oli ns. Pasilan mies.
Слайд 32

Rikosten vakavuus ja suuri selvittämisintressi (8) SM asetuksen 2008/174 perustelumuistion mukaan

Rikosten vakavuus ja suuri selvittämisintressi (8)
SM asetuksen 2008/174 perustelumuistion mukaan tietolähteiden

käytön kirjaamisen olisi oltava niin yksityiskohtaista, että jälkikäteen voitaisiin varmistaa tietolähteen käyttämisen perusteet ja edellytykset kussakin yksittäisessä tiedonhankintatapauksessa. Tarkalla kirjaamisella turvataan
poliisimiehen ja tietolähteen oikeusturva
laillisuuden ja toiminnan turvallisuuden toteutuminen
Syytteet koskevat sitä, että Aarnion esimiehet tai muu poliisin ylijohto eivät ole puuttuneet (johtaneet ja valvoneet) konkreettisesti Aarnion johtaman yksikön sellaisiin virheellisiin menettelytapoihin tietolähteiden käyttämisessä, jotka olivat heidän tiedossaan. Asianmukainen selvittäminen on jätetty tekemättä, vaikka huumerikosyksikön asiassa antamia selityksiä on voitu perustellusti epäillä ja kyseenalaistaa. Valvonta ei ole ollut aktiivista ja reagoivaa.
Helsingin poliisilaitoksen johto ja poliisin ylijohto ovat pitkään laajasti olleet hyväksymässä Helsingin poliisilaitoksen huumausainerikosyksikön menettelytavat tai ainakin olleet tarkoituksellisen tietämättömiä enemmälti asiasta. Asiaa on tahallisesti peitelty ministeriöltä ja ylimmiltä laillisuusvalvojilta puutteellisella raportoinnilla.
Слайд 33

Rikosten vakavuus ja suuri selvittämisintressi (9) JAAKKO JONKKA (Dnro OKV/186/1/2008) Ns.

Rikosten vakavuus ja suuri selvittämisintressi (9)

JAAKKO JONKKA (Dnro OKV/186/1/2008) Ns. Aarnio

I:n kanteluratkaisut
Poliisi joutuu laissa määrättyjen tehtävien hoitamiseksi puuttumaan ihmisten perusoikeutena
suojattuihin oikeushyviin. Oikeudellisen kontrollin tärkeyttä on omiaan korostamaan se, että monet säännökset jättävät tulkinnanvaraisuutensa vuoksi runsaastikin harkinnanvaraa. Myös poliisin saamat uudet valtuudet – ns. salaiset pakkokeinot – ovat selkeästi lisänneet uskottavan valvonnan merkitystä.
Poliisin ylijohdon laillisuusvalvonnan yhtenä tehtävänä on valvoa sen alaisten yksiköiden oman toiminnan lainmukaisuutta, ja erityisesti niiden yksiköiden, joissa tapahtuu operatiivista toimintaa, tehokas, aktiivinen ja ulospäinkin uskottava valvonta on välttämätöntä.
Poliisin rikosepäilyjä ei voida jättää pelkästään poliisin itsensä tutkittavaksi, mutta poliisin sisäisen laillisuusvalvonnan asia on itse paljastaa mahdollisimman suuri osa tämän tyyppisistä ongelmista ja saattaa ne asianmukaiseen tutkintaan.
Слайд 34

RIKOSASIN KESKEINEN NÄYTTÖ SYYLLISYYDESTÄ


RIKOSASIN KESKEINEN NÄYTTÖ SYYLLISYYDESTÄ

Слайд 35

Rikosasian näyttö pähkinänkuoressa (1) Aarnion esimiesten ja poliisin ylijohdon saama tieto

Rikosasian näyttö pähkinänkuoressa (1)

Aarnion esimiesten ja poliisin ylijohdon saama tieto siitä,

että HPL:llä ei olisi rekisteröitäväksi kelpaavia henkilöitä on lähtökohtaisesti täysin uskomaton ja itsessään sellainen, että se on antanut aiheen perusteelliseen epäuskoon ja asianmukaisen selvityksen tekemiseen. Jo 2008 HPL:n laillisuusvalvonnalle kerrottiin, että HPL ei rekisteröi tietolähteitään turvallisuussyistä ja näin on tapahtunut
Espoo, Vantaa ja KRP eivät ole omien tietolähteidensä kanssa törmänneet HPL:n väittämään suostumus-ongelmaan, vaikka se liittyy väitteen mukaan uutisointiin julkisudessa (Kis Semi)
Poliisiyksiköt ovat raportoineet asetuksen perusteella POHA:aa tietolähteiden lukumääristä vuosittain ja Helsinki on suurimpana yksikkönä muodostanut selvän poikkeuksen.
Poliisihallitus on tiennyt jo 2009, että huumerikosyksikössä toimitaan valvonnatta (Vuoren ja Hankilanojan raportti S.22). Rekisteröintiin liittyvät puutteet ovat olleet useiden todistajien mukaan notorisesti tunnettuja. Juuri ne henkilöt, jotka olisivat voineet Aarnion yksikön toimintaan puuttua eivät kuitenkaan myönnä tätä notorista asiaa tienneen.
Jari Aarnion haluttomuus jakaa mm. tietolähdetietoa muiden yksiköiden kanssa on ollut kaikkien tiedossa runsaan raportoinnin ja selvittely perusteella jo vuodesta 2001 lähtien.
Слайд 36

Rikosasian näyttö pähkinänkuoressa (2) Jari Aarnion halu katsoa sormien läpi omien

Rikosasian näyttö pähkinänkuoressa (2)
Jari Aarnion halu katsoa sormien läpi omien tietolähteiden

rikoksia on ollut POHA:n ja Riikosen tiedossa yhteistyöongelmia koskevien raporttien perusteella (”Aarnion kalveja ei polteta” oli yleisesti tunnettu käytäntö).
Valtakunnallisen tietolähderekisterin perustaminen (viimeistään 1.1.2007) olisi merkinnyt tietolähdetiedon jakamista muiden poliisiyksiköiden kanssa ja hanketta koskevat toimet ovat kariutuneet Aarnion/HPL:n vastustukseen. Tietolähteet poistettiin rekisteristä.
Duo palaverissa (ns. tynnyrijuttu) kesän ja loppuvuoden 2012 aikana on ollut esillä myös mahdollinen tietolähteiden käyttö
ns. huutopalaveri 15.6.2012, jossa tuli ilmi, ettei Helsingillä ole tietolähderekisteriä eikä tietolähteitä ja haluttomuus vaihtaa tietoja HPL:n ja KRP:n välillä voisi perustua tietolähteiden paljastumiseen (paikalla Aapio ja Riikonen osan ajasta)
22.11.2012 palaveri, jossa Aarnio ilmoitti, että HPL ei pysty selvittämään operaatiopuhelimiensa käyttöä IMEI- ja liittymätiedoilla, eli tosiasiallisesti hän myönsi kirjaamisen ja dokumentoinnin puutteellisuuden (paikalla mm. Lardot ja Aapio)
7.12.2012 palaverissa sama myöntäminen ja lisäksi varmistui tarkoituksellinen väärien tietojen antaminen KRP:lle (paikalla mm. Lardot ja Aapio)
Слайд 37

Rikosasian näyttö pähkinänkuoressa (3) KRP:n edustajat ovat eri yhteyksissä vuosien ajan

Rikosasian näyttö pähkinänkuoressa (3)

KRP:n edustajat ovat eri yhteyksissä vuosien ajan välittäneet

poliisin ylijohdolle epäilynsä siitä, että HPL ei ole sitoutunut noudattamaan annettuja määräyksi yhteisten pelisääntöjen mukaisesti.
Tätä tietoa ovat saaneet Pohassa Paatero, Lardot ja Hankilanoja (todistajat Henttala, Kangasniemi, ja Sihvonen)
Näyttöä on kritisoitu voimakkaasti ja sen arviointi jää käräjäoikeudelle
Esitukinta on kuitenkin paljastanut kaikki epäilyt todellisiksi.
Henkilötodistelun mukaan kyse on ollut asenteesta pikemmin kuin normien epäselvyydestä.
Asiassa kuullaan todistajina kentän henkilöitä. Poliisihallitus kuuli omassa selvityksessään tutkinnanjohtajia, jotka ovat etäällä tietolähdetoiminnan toteuttamisesta. Heitä kiinnostaa asiassa saatu tieto, joka ei ole tämän prosessin kohde.
”Helsingissä tietolähdetoiminta oli eri tavalla säädeltyä kuin myöhemmin KRP:n valmisteleva JTT-toiminta”.
”Tällaisessa toiminnassa on selvää, ettei kuitteja voida kirjoittaa. Tietolähdettä ei paljasteta”.
”Vaikka olisi tullut ohje tai määräys, niin olisin kieltäytynyt siitä (rekisteröinti). Työ perustuu luottamukseen”.
Слайд 38

Käräjäoikeuden ratkaistavat asiat (väitteet) Onko syyte valtiosääntöoikeuden vastainen? Legaliteettiperiaate ei toteudu,

Käräjäoikeuden ratkaistavat asiat (väitteet)

Onko syyte valtiosääntöoikeuden vastainen? Legaliteettiperiaate ei toteudu, valtuutuksen

katkeamaton ketju ei toteudu, takaisinkytkentävaatimus ei täyty, säännösten ja määräysten tarkkarajaisuus ei täyty.
Onko tietolähteen määritelmä veteen piirretty viiva vai riittävän tarkkarajainen kirjaamis- ja rekisteröintivelvoitteen täyttämiseksi ainakin joltakin osin? (satunnainen vai varsinainen tietolähde)
Tietolähdettä ei saa rekisteröidä ilman rekisteröitävän suostumusta?
Tietolähteiden rekisteröiminen paikallisiin rekistereihin olisi ollut lain vastaista 2005 lukien.
Poliisin ylijohto ei ollut antanut määräystä HPL:lle toteuttaa JTT-toimintaa määräyksen mukaisesti
Syyttäjien kannanotot vastaajakohtaisissa dioissa seuraavista teemoista:
Rekisteröiminen ei ole pakollista, koska poliisilain mukaan tietolähteet voidaan rekisteröidä
Määräyksen mukaan tiedon kirjaaminen on voinut tapahtua EPRIin
Слайд 39

JURIDIIKKA TUOKIO (käräjäoikeuden pyynnöstä)


JURIDIIKKA TUOKIO
(käräjäoikeuden pyynnöstä)

Слайд 40

Rikosoikeudellinen legaliteettiperiaate (1) Lähtökohtaisesti blankorangaistussäännökset ovat rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen näkökulmasta ongelmallisia, mutta…

Rikosoikeudellinen legaliteettiperiaate (1)

Lähtökohtaisesti blankorangaistussäännökset ovat rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen näkökulmasta ongelmallisia, mutta…
Perustuslain 8

§ (ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi) ja RL 3:1.1 (rikokseen syylliseksi saa katsoa vain sellaisen teon perusteella, joka tekohetkellä on laissa nimenomaan säädetty rangaistavaksi) eivät kiellä blankorangaistussäännösten käyttämistä lainsäädäntöteknisenä ratkaisuna eikä sellainen säännös oikeuskäytännön mukaan ole ollut vuosikymmenien aikana rangaistavuuden este (SJÄ: AINAKAAN TÄHÄN ASTI).
Rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen vaikutusta tulee arvioida tapauskohtaisesti (KKO 2008:105). Huomiota tulee tällöin kiinnittää muun muassa siihen, onko rangaistuksen tuomitsemisen mahdollisuus ollut henkilön ennakoitavissa (ks. Tolvasen kommentaari: KKO:n ratkaisut kommentein 2008:II, s. 240)
? Kaikki vastaajat ovat koulutettuja poliiseja ja (Aarnota ja Rinnettä lukuun ottamatta) juristeja. Kaikki ovat mieltäneet, että asetuksen ja ylijohdon määräysten rikkomisesta voi seurata rikosoikeudellinen seuraamus. Asia ei kaipaa edes todistelua. Ns. EPRI-jutussa laillisuusperiaate tai valtiosääntöoikeus eivät olleet tulkinnanvaraisia (osittain samat lait ja määräykset).
Слайд 41

Rikosoikeudellinen legaliteettiperiaate (2) KKO 2008:105 mukaan huomioon tulee ottaa se mikä

Rikosoikeudellinen legaliteettiperiaate (2)

KKO 2008:105 mukaan huomioon tulee ottaa se
mikä on ollut

sääntelyn tarkoitus?
onko sääntelyn kohteilla ollut mahdollisuus olla selvillä heitä koskevasta sääntelystä?
millä tavalla se velvoittaa?
Tässä asiassa Paaterolle ja Lardotille itselleen ja heidän alaisille on ollut päivänselvää, että määräysten tarkoitus on
turvata poliisin ja tietolähteen henki ja terveys, estää poliisin korruptio ja mahdollistaa toiminnan laillisuuden valvonta.
SM asetus 2008/174 ja SALPA-määräykset ovat riidattomasti kaikkien tiedossa.
SALPA-määräykset ovat esimiehen ”kirjallisia käskyjä” = määräyksiä, joita alaisten on noudatettava poliisiasetuksen 7 §:n nojalla. Esimiehen suullinenkin käsky on poliisiorganisaatiossa jo notorisesti velvoittava.
Слайд 42

Rikosoikeudellinen legaliteettiperiaate (3) KKO 2008:105 mukaan rangaistuksen ennakoitavuutta tuli arvioida ottaen

Rikosoikeudellinen legaliteettiperiaate (3)
KKO 2008:105 mukaan rangaistuksen ennakoitavuutta tuli arvioida ottaen huomioon

se, että sääntelyn kohderyhmänä oli asianomaiseen alaan tai ammattiin perehtyneitä henkilöitä.
? Poliisin salaista tiedonhankintaa hoitaneet ja siitä vastanneet virkamiehet ovat korostetusti mainitun laisia ammattiin perehtyneitä henkilöitä.
EIT ratkaisut (6.4.2010) korostavat myös sitä, että sääntelyn kohderyhmän on tunnettava normit ja normien sisällön suhteen heillä on korkea selonottovelvollisuus.
? EIT huomioi myös sen, että valittajat olivat ammatiltaan toimittajia, joten he eivät voineet vedota tietämättömyyteen yksityiselämää koskevan käsitteen sisällöstä, minkä lisäksi media alan omat säännökset ja ohjeet ovat monin kohdin lakia tiukempia.
Слайд 43

Rikosoikeudellinen legaliteettiperiaate (4) Perustuslakivaliokunnan mietintö 25/1994 vp mukaan tavoitteena blankorangaistussäännösten osalta

Rikosoikeudellinen legaliteettiperiaate (4)

Perustuslakivaliokunnan mietintö 25/1994 vp mukaan tavoitteena blankorangaistussäännösten osalta tulee

olla, että
niiden edellyttämät valtuutusketjut ovat täsmällisiä,
rangaistavuuden edellytykset ilmaisevat aineelliset säännökset on kirjoitettu rikossäännöksiltä vaadittavalla tarkkuudella,
säännökset käsittävästä normistosta käy ilmi myös niiden rikkomisen rangaistavuus ja
kriminalisoinnin sisältävässä säännöksessä on jonkinlainen asiallinen luonnehdinta kriminalisoitavaksi tarkoitetusta teosta.
KKO 2008:105: eläintautilain nojalla annetun asetuksen kieltosäännöksen yhteydessä ei ollut nimenomaisesti viitattu eläintautilain rangaistussäännökseen.
? Rangaistus on mahdollista tuomita, vaikka jokin tavoite on konkreettisessa tapauksessa jäänyt toteutumatta
Слайд 44

Rikosoikeudellinen legaliteettiperiaate (5) Valtuutusketjut ovat täsmällisiä Perustuslaki 118 § 1 Virkamies

Rikosoikeudellinen legaliteettiperiaate (5)

Valtuutusketjut ovat täsmällisiä
Perustuslaki 118 § 1
Virkamies vastaa virkatoimiensa

lainmukaisuudesta.
Valtion virkamieslaki 14 §
Virkamiehen on suoritettava tehtävänsä asianmukaisesti ja viivytyksettä. Hänen on noudatettava työnjohto- ja valvontamääräyksiä.
? Työnantajan työnjohto- ja valvontaoikeuteen kuuluu tyypillisesti oikeus määrätä
miten, missä ja milloin työtä tehdään, sekä oikeus työnteon ja työtulosten
laadun valvontaan (direktio-oikeus). Direktio-oikeus johdetaan normeista, joissa alainen velvoitetaan noudattamaan esimiehen määräyksiä (näin myös työoikeuden puolella).
Poliisilaki 54 § 3
Valtuutussäännös sisäministeriön asetuksen antamiseksi (174/2008).
SM asetus 11 § ja 12 §
Tietolähteen käyttö on kirjattava ja hyväksytty tietolähde (riskianalyysi) on rekisteröitävä.
Poliisiasetus 7 §
Poliisimiehen on noudatettava niitä käskyjä, määräyksiä ja ohjeita, joita hänen esimiehensä toimivaltansa rajoissa antaa.
Слайд 45

Rikosoikeudellinen legaliteettiperiaate (6) 1) Valtuutusketjut ovat täsmällisiä Hallintolaki 6 § Viranomaisen

Rikosoikeudellinen legaliteettiperiaate (6)

1) Valtuutusketjut ovat täsmällisiä
Hallintolaki 6 §
Viranomaisen on kohdeltava

hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin.
SJÄ: Direktio-oikeuden käyttö SM asetusta 174/2008 koskevien tarkentavien määräysten antamiseen on hyväksyttävää.
Paateron ja Lardotin asema muiden vastaajien esimiehenä ja esimiehen direktio-oikeus on riidaton fakta tässä rikosasiassa.
Tietolähteiden käytön kirjaamista ja rekisteröintiä koskevien (SALPA)´-määräysten antaminen on kuulunut Paateron ja Riikosen direktio-oikeuden mukaiseen toimivaltaan, koska kyse on ollut poliisilaissa ja SM asetuksessa kuvattujen poliisin tehtävien hoitamiseksi annettujen säännösten yksityiskohtaisemmasta sääntelystä.
Rikoslaki 40 luku 9 §
Ei ole täysi blankosäännös. Kyse on virkatoiminnassa noudatettavien säännösten tai määräysten rikkomisesta.
Слайд 46

Rikosoikeudellinen legaliteettiperiaate (7) 2) Rangaistavuuden edellytykset ilmaisevat aineelliset säännökset on kirjoitettu

Rikosoikeudellinen legaliteettiperiaate (7)

2) Rangaistavuuden edellytykset ilmaisevat aineelliset säännökset on kirjoitettu rikossäännöksiltä

vaadittavalla tarkkuudella
Valtion virkamieslain 14.1 §:n mukaan virkatehtävät on suoritettava asianmukaisesti. Tämä pitää sisällään joutuisuuden ja tehokkuuden (HPL on odotellut tarkempaa ohjeistusta 6 vuoden ajan)
Valtion virkamieslain 14.1 §:n mukaan virkamiehen on noudatettava työnjohto- ja valvontamääräyksiä. Tällainen virkakäsky voi olla yleinen normi, esimerkiksi työjärjestys, viraston sisäinen pysyväismääräys, ohje- tai johtosääntö tai muu yleinen määräys, mutta se voi olla myös yksittäistapauksellinen (Bruun – Mäenpää – Tuori 1995 s. 144). Ks. myös He 238/1984 s. 30 (Viranhaltijalaki / kunnalliset vitkamiehet).
KKO 1989:58. Palomiehet A ja B olivat hälytystilanteessa kieltäytyneet noudattamasta esimiehensä asianmukaiseen harkintaan perustunutta sukellusmääräystä veteen mahdollisesti joutuneen ja hukkumisvaarassa olleen henkilön etsimiseksi pitäen määräystä aiheettomana. A:lla ja B:llä ei ollut ollut oikeutta asettaa esimiehen tilannearviota kyseenalaiseksi.
KKO 29.5.2018 (Nro 1125)
Komentajakapteeni oli jättänyt täyttämättä esimiehensä antaman käskyn mennä ja etsiä
Merisotakouluun komentajakapteenin alaiseksi määrätty henkilö ja ottaa hänet asianmukaisesti vastaan uudella virkapaikalla tuomittiin niskottelusta.
Слайд 47

Rikosoikeudellinen legaliteettiperiaate (8) 2) Rangaistavuuden edellytykset ilmaisevat aineelliset säännökset on kirjoitettu

Rikosoikeudellinen legaliteettiperiaate (8)

2) Rangaistavuuden edellytykset ilmaisevat aineelliset säännökset on kirjoitettu rikossäännöksiltä

vaadittavalla tarkkuudella
SM asetus velvoittaa kirjaamaan tietolähteen käytön niin yksityiskohtaisesti, että jälkikäteinen valvonta toteutuu. Luottamuspulasta johtuen HPL pyrki päinvastaiseen menettelyyn ja toiminnan anonymisointiin.
Ratkaisussa KKO 29.5.2018 (Nro 1125) kiinnitettiin huomiota siihen, että käsky oli kokonaan jätetty noudattamatta.
? HPL on ns. totaalilaiminlyönyt tietolähteen käytön kirjaamisen siten, että valvonta voi toteutua. Tämä on eri asia kuin tietolähteeltä saadun tiedon kirjaaminen, joka ei ole prosessin varsinainen kohde.
Asetus ja määräykset eivät määrittele kirjaamistapaa (ruutupaperi, atk tms.) ja se on ollut HPL:n harkinnan varassa. KRP, SUPO, Itä-Uusimaa ja Länsi-Uusimaa ovat kyenneet ratkaisemaan kirjaamistavan.
Kirjaaminen tulee tehdä keskeisiltä osin vs. totaalilaiminlyönti
”Tietolähteen käyttämisen voidaan tulkita tarkoittavan laajemminkin tietolähteen käyttämiseen kuuluvia asioita kuin ainoastaan tietoon liittyviä seikkoja. Tämä voi tarkoittaa tietolähteen yksilöinti- ja yhteystietoja, tapaamisen dokumentointia, riski- ja turvallisuustekijöitä, havaintoja sekä mahdollisesti muita oleellisia tietolähteen käyttöön kuuluvia seikkoja”.
(OTL Petri Rainiala Tiedottajan käyttö poliisin tiedonhankintamenetelmänä s. 127)
Слайд 48

Rikosoikeudellinen legaliteettiperiaate (9) 3) Säännökset käsittävästä normistosta käy ilmi myös niiden

Rikosoikeudellinen legaliteettiperiaate (9)

3) Säännökset käsittävästä normistosta käy ilmi myös niiden rikkomisen

rangaistavuus
Takaisinkytkennästä on laajasti oikeuskäytännössä tingitty.
Suuri osa säännöksistä, joiden rikkominen on tarkoitettu rangaistavaksi tieliikennelain 103 §:n nojalla, sisältyy tieliikenneasetukseen (182/1982). Tieliikenneasetuksessa ei kuitenkaan ole säännöstä, jossa todettaisiin siihen sisältyvien liikennesääntöjen rikkomisen olevan rangaistavaa tai jossa viitattaisiin tieliikennelain rangaistussäännöksiin. Yhdessäkään virkarikosasiassa ei sitä ole edellytetty.
KKO 2008:105 mukaan rangaistuksen ennakoitavuutta tuli arvioida ottaen huomioon se, että sääntelyn kohderyhmänä oli asianomaiseen alaan tai ammattiin perehtyneitä henkilöitä.
? Poliisin salaista tiedonhankintaa hoitaneet ja siitä vastanneet virkamiehet ovat korostetusti mainitun laisia ammattiin perehtyneitä henkilöitä.
EIT ratkaisut (6.4.2010) korostavat myös sitä, että sääntelyn kohderyhmän on tunnettava normit ja normien sisällön suhteen heillä on korkea selonottovelvollisuus (Soila v. Suomi, Tuomela ja muut v. Suomi, Flinkkilä ja muut v. Suomi, Iltalehti ja Karhuvaara v. Suomi, sekä Jokitaipale ja muut v. Suomi).
? EIT huomioi myös sen, että valittajat olivat ammatiltaan toimittajia, joten he eivät voineet vedota tietämättömyyteen yksityiselämää koskevan käsitteen sisällöstä, minkä lisäksi media alan omat säännökset ja ohjeet ovat monin kohdin lakia tiukempia.
Слайд 49

Rikosoikeudellinen legaliteettiperiaate (10) 4) Kriminalisoinnin sisältävässä säännöksessä on jonkinlainen asiallinen luonnehdinta

Rikosoikeudellinen legaliteettiperiaate (10)
4) Kriminalisoinnin sisältävässä säännöksessä on jonkinlainen asiallinen luonnehdinta kriminalisoitavaksi

tarkoitetusta teosta.
Korkein oikeus katsoi ratkaisussaan KKO 2008:105 riittäväksi sen, että lain nimen ja soveltamisalasäännöksen perusteella oli selvää, että kriminalisoinnin tarkoituksena oli eläintautien vastustaminen ja ennakolta ehkäiseminen. Tapauksessa sovellettu eläintautilain rangaistussäännös oli muotoa ”joka rikkoo eläintautilakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä”.
RL 40:9:ssä kuvataan kriminalisoitavaksi tarkoitettua tekoa selvästi enemmän kun mainitussa KKO:n ratkaisussa tai esimerkiksi liikennerikkomuksista annetuissa säännöksissä;
? virkaa toimitettaessa muulla kuin edellä RL 40 luvussa tai 11 luvun 9 a §:ssä säädetyllä tavalla tapahtuva, virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuuden tahallinen rikkominen.
Слайд 50

Rikosoikeudellinen legaliteettiperiaate / yhteenveto (1) Poliisilain 54 §:n 3 momentissa on

Rikosoikeudellinen legaliteettiperiaate / yhteenveto (1)
Poliisilain 54 §:n 3 momentissa on selkeä

valtuutus SM asetukseen 174/2008.
ESIMIEHEN DIREKTIO-OIKEUS
VML 14 §:n perusteella poliisin ylijohto voi antaa toimivaltansa rajoissa (poliisilain 1 §:ssä kuvattu tehtävä) työnjohto- ja valvontamääräyksiä siitä, miten lain ja SM:n asetuksen velvoitteita tulee toteuttaa poliisin yksiköissä. Koska kirjaamis- ja rekisteröintivelvoite ovat selkeitä, VML14 § riittää yksinään linkittäväksi säännökseksi lain ja määräysten välillä (ks. Viljanen).
Poliisiasetuksen 7 §:n mukaan näitä esimiehen määräyksiä tulee noudattaa ja rikoslain 40 luvun 9 §:ssä on suora viittaus mainittuihin poliisia velvoittaviin säännöksiin (SM asetus) ja määräyksiin (SALPA)
SJÄ: tietolähdetoimintaa koskevat ylijohdon määräykset eivät laajenna millään tavoin lain esitöistä ja SM asetuksesta ilmeneviä velvoitteita. SM:n asetus on jo yksistään riittävän selkeä oikeusohje. Kaikki ymmärtävät, että salaiseksi luokitettuja määräyksiä ei voda kirjoittaa auki säädösteksteihin.
SJÄ: Toiminnan kirjaamisvelvoite on riittävän selkeä normi siihen, että jotakin olisi tietolähteiden tapaamisista menettelyn osalta tullut kirjata vapaasti valitulla tavalla valvonnan mahdollistamiseksi. JTT-esimies / HPL on ymmärtänyt, mitä käytön kirjaaminen tarkoittaa (Rainialan oikeustieteellinen lopputyö).
SJÄ: Pitkäaikaisten vakiintuneiden tietolähteiden osalta rekisteröintivelvoite on notorisesti riittävän tarkkarajainen .
Слайд 51

Rikosoikeudellinen legaliteettiperiaate / yhteenveto (2) EUROOPPALAISIA TUULIA EIT ratkaisut vuodelta 2010,

Rikosoikeudellinen legaliteettiperiaate / yhteenveto (2)
EUROOPPALAISIA TUULIA
EIT ratkaisut vuodelta 2010, velvoittavat vahvasti

ottamaan selkoa säännösten sisällöstä eikä etenkään korkeassa asemassa oleva poliisi voi vedota tietämättömyyteensä (TÄSSÄ ASIASSA KUITENKIN KYSE TARKOITUSTAHALLISUUDESTA).
Salaisia määräyksiä ei voida kirjoittaa auki lakiin.
Euroopan ihmisoikeussopimuksen (EIS) laki käsite pitää sisällään säädetyn lain ja alempi arvoiset säädökset ja tavanomaisoikeuden (OTL Petri Rainiala Tiedottajan käyttö poliisin tiedonhankintamenetelmänä s. 114)
Perustuslain 80 §:n lailla säätämisen vaatimusta ei ole loukattu, koska SALPA-määräyksellä ei laajenneta perusoikeuksien rajoittamista koskevaa valtaa lakia alemmalle tasolle (huom. lisäksi EIS:n laki käsite).
Perustuslain 80 §:n täsmällisyysvaatimus perusoikeuksia turvaavana periaatteena ja täsmällisyysvaatimus poliisin toimimisvelvollisuuden perusteena ovat kaksi täysin eri asiaa. Jälkimmäinen on tahallisuuteen liittyvä näyttökysymys ja prosessin kohde !
Virkarikosasioiden ydin on se, ovatko säännökset ja määräykset riittävän tarkkoja, jotta niistä voi johtua toimimisvelvollisuus. Asiaa ei tule arvioida yksin subjektiivisesta näkökulmasta. HPL:n lähiyksiköissä säännökset ja määräykset on pystytty tulkitsemaan ja jalkauttamaan suuremmitta ongelmitta.
Слайд 52

MÄÄRITELMÄ TIETOLÄHDE / TIEDOTTAJA / ”VASIKKA” = on poliisihallinnon ulkopuolinen henkilö,

MÄÄRITELMÄ
TIETOLÄHDE / TIEDOTTAJA / ”VASIKKA” = on poliisihallinnon ulkopuolinen henkilö, joka

muutoin kuin satunnaisesti toimittaa poliisille tietoa rikoksesta tai rikollisista
TIETOLÄHDETOIMINTA = poliisin tietojen hankintaa rikoksesta tai rikollisista käyttämällä tietolähdettä vapaaehtoisuuteen perustuen
SISÄMINISTERI RÄSÄSEN TUTKINTAPYYNTÖ 21.11.2013 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄLLE
Julkisuudessa esitetyt tiedot (HS) ristiriidassa Paateron ministerille antaman vastauksen kanssa
HPL:n vastauksessa VKS:lle 19.12.2013 todetaan, että laitoksella vain satunnaisia tiedottajia
Väite siitä, että Helsingin tietolähteen olisivat kaikki satunnaisia ei ole edes lähtökohtaisesti uskottava.
esitutkinnan mukaan HPL:llä on ollut 2009 ja sen jälkeen vakiintuneita pitkäaikaisia luottamuksellisia suhteita kovan luokan rikollisiin ja ohjattua tietolähteiden käyttöä
satunnaisuus koskisi vain Helsinkiä
esitutkinnan mukaan HPL:n tietolähteillä oli laitoksen hankkimia yhteydenpitopuhelimia ja tämä ei voi koskea satunnaisia ainutkertaisia tiedottajia. Käytäntö on ollut yleinen myös muissa yksiköissä.

Tietolähteen määritelmä

Слайд 53

Poliisin ylijohto ei ollut antanut määräystä HPL:lle toteuttaa JTT-toimintaa määräyksen mukaisesti (S.74)

Poliisin ylijohto ei ollut antanut määräystä HPL:lle toteuttaa JTT-toimintaa määräyksen mukaisesti

(S.74)
Слайд 54

Tietolähteen suostumus rekisteröintiin (1) Kaikkiin polisin henkilörekistereihin sovelletaan poliisin henkilötietojen käsittelystä

Tietolähteen suostumus rekisteröintiin (1)

Kaikkiin polisin henkilörekistereihin sovelletaan poliisin henkilötietojen käsittelystä annettua

lakia (761/2003)
-poliisiasiaintietojärjestelmä
-hallintoasiaintietojärjestelmä
-epäiltyjen tietojärjestelmä (EPRI)
-suojelupoliisin toiminnallinen tietojärjestelmä
-poliisin muut henkilörekisterit
Esitutkinnassa on selvitetty, että suostumusvaatimus ei ole väitetyn mukaisesti peräisin tietosuojavaltuutetulta (henkilötodistelu)
Peruste ei tule laista, mutta tietolähteeksi ryhtyminen on toki vapaaehtoista
? Jokainen salaista tiedonhankintaa vähänkin ymmärtävä poliisi tietää, että esimerkiksi EPRI:n tehtävissä kirjauksissa kohteelta ei kysytä suostumusta (julkisuudessa on ollut esillä esimerkiksi Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia ja eräitä julkisuuden henkilöitä koskevat merkinnät, eikä suostumusta ilmeisesti ole edes ajateltu kysyttävän. Suostumusedellytys on hätävale ja jälkikäteinen selitys.
Слайд 55

Tietolähteen suostumus rekisteröintiin (2) Henkilötietolaki 523/1999

Tietolähteen suostumus rekisteröintiin (2)

Henkilötietolaki 523/1999

Слайд 56

Oikeudenkäynnissä ratkaistavat asiat (väitteet) Tietolähteen suostumus rekisteröintiin (3)

Oikeudenkäynnissä ratkaistavat asiat (väitteet)

Tietolähteen suostumus rekisteröintiin (3)

Слайд 57

Oikeudenkäynnissä ratkaistavat asiat Tietolähteen suostumus rekisteröintiin (4) Laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa 761/2003

Oikeudenkäynnissä ratkaistavat asiat
Tietolähteen suostumus rekisteröintiin (4)

Laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa 761/2003

Слайд 58

Oikeudenkäynnissä ratkaistavat asiat Tietolähteen suostumus rekisteröintiin (5) Laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa 761/2003

Oikeudenkäynnissä ratkaistavat asiat
Tietolähteen suostumus rekisteröintiin (5)

Laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa 761/2003

Слайд 59

Tietolähteen suostumus rekisteröintiin (6) Henkilötietolaki 523/1999 (”rekisteröidyn yksiselitteisellä suostumuksella”) tulee sovellettavaksi

Tietolähteen suostumus rekisteröintiin (6)

Henkilötietolaki 523/1999 (”rekisteröidyn yksiselitteisellä suostumuksella”) tulee sovellettavaksi vain,

jollei muualla laissa toisin säädetä.
2003 lukien asiasta on säädetty erikseen (lex specialis) poliisin henkilötietojen käsittelystä annetulla lailla (761/2003).
”Rekisteröidyn yksiselitteinen suostumus” ei ole laissa (761/2003) lueteltujen (2-6 §) poliisin henkilöreksitereiden osalta edellytys henkilötietojen käsittelylle.
Yksi laissa 761/2003) luetelluista rekistereistä on 4 §:ssä mainittu epäiltyjen rekisteri (EPRI), jota pykälää polisi on vakiintuneesti ja yksiselitteisesti tulkinnut siten, että henkilötietolain 523/1999 8 § syrjäytyy erityislain tieltä (lex specialis derogat legi generali)
KENELLEKKÄÄN EI OLE OLLUT EPÄSELVÄÄ, ETTÄ REKISTERIIN MERKITYILTÄ JULKISUUDEN HENKILÖILTÄ TAI NAAPURIVALTION PRESIDENTILTÄ TAI MUILTAKAAN SINNE KIRJATUILTA HENKILÖILTÄ OLISI PITÄNYT KYSYÄ SUOSTUMUS.
Pykälien 2-6 § säätämistavassa tai muutoinkaan lainsäädännöstä ei ole mitenkään johdettavissa ajatus, että henkilötietolain 8 § vaatimus koskisi rajoitetusti vain poliisin henkilötietojen käsittelystä annetun lain 4 §:ssä tarkoitettua epäiltyjen reksiteriä. Väitetyn poikkeuksen 4 §:n osalta tulisi perustua lakiin - ei väitteisiin.
Слайд 60

Tietolähteen suostumus rekisteröintiin (7) Poliisissa on selkeästi ymmärretty, että laki (761/2003)

Tietolähteen suostumus rekisteröintiin (7)

Poliisissa on selkeästi ymmärretty, että laki (761/2003) erityislakina

syrjäyttää henkilötietolain (5237199), joka on yleislaki suostumusedellytyksen osalta
Esimerkiksi väite siitä, että suostumusedellytyksen puuttuminen 4 §:n osalta perustuisi siihen, että rekisteriin kirjataan tietoja tarkkailuhavaintojen perusteella ja tietolähderekisteriin kerrotun perusteella on täysin vailla laillista pohjaa ja oikeudellista päättelyä. Lainsäädännössä tai oikeuskäytännössä ei ole kohtaa, joka antaisi tulkinnalle pienintäkään tukea.
Esitutkinnassa
Paatero ? suostumusta ei tarvita (tiedotustilaisuudessa ? tarvitaan)
Lardot ? suostumusta ei tarvita
Hankilanoja ? suostumusta ei tarvita
Riikonen ? suostumus tarvitaan vain kerran ryhdyttäessä tietolähteeksi
Aapio ? suostumusta ei tarvita (tynnyrijutussa ? tarvitaan / kirjallisessa vastauksessa ? mahdollisesti tarvitaan)
Aarnio ? suostumus tarvitaan
Rainiala ? suostumus tarvitaan
Rinne ? suostumus tarvitaan
Слайд 61

Paikallisten rekisterien laillisuus (1) Henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa 2 luku Poliisin tietojärjestelmät

Paikallisten rekisterien laillisuus (1)

Henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa
2 luku
Poliisin tietojärjestelmät
Poliisiasiain tietojärjestelmä on poliisin

valtakunnalliseen käyttöön tarkoitettu pysyvä automaattisen tietojenkäsittelyn avulla ylläpidettävä henkilörekisteri.
Tietojärjestelmään saadaan lisäksi tallettaa poliisilain 1 luvun 1 §:n 1 momentissa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi hankittuja muita tarpeellisia tietoja seuraavasti:
2 § (30.12.2013/1181)
Poliisiasiain tietojärjestelmä
9) tiedot rikoksen estämiseksi, paljastamiseksi tai selvittämiseksi tietolähteenä käytetystä poliisilain 5 luvun 40 §:ssä tarkoitetusta henkilöstä sekä tietolähteen käytöstä ja valvonnasta (tietolähdetiedot);
12) tiedot rikoksen estämiseksi, paljastamiseksi tai selvittämiseksi tietolähteenä käytetystä poliisihallinnon ulkopuolisesta henkilöstä sekä tietolähteen käytöstä ja valvonnasta (tietolähdetiedot). (529/2005 voimaan 20.7.2005)
Слайд 62

Paikallisten rekisterien laillisuus (2) Henkilörekisterin perustuminen ei tapahdu lailla. Suunnitelmissa on

Paikallisten rekisterien laillisuus (2)

Henkilörekisterin perustuminen ei tapahdu lailla. Suunnitelmissa on ollut

perustaa poliisiasiaintietojärjestelmään oma tietoryhmä – tietolähdetiedot.
Poliisilaki 36 a § (525/2005)
Tietolähdetoiminta
Poliisi voi käyttää poliisihallinnon ulkopuolista henkilöä tietolähteenä 1 §:ssä säädetyn tehtävänsä hoitamiseksi.
Tietolähdettä koskevat tiedot voidaan tallettaa henkilörekisteriin. Tietojen käsittelyyn sovelletaan henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annettua lakia (761/2003).
Tietolähteelle voidaan maksaa palkkio. Palkkion maksamisen edellytyksenä on, että tietolähde on rekisteröity. Perustellusta syystä palkkio voidaan maksaa myös rekisteröimättömälle tietolähteelle. Palkkion veronalaisuudesta säädetään erikseen.
Слайд 63

Paikallisten rekisterien laillisuus (3) Henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa (761/2003) 2 luku Poliisin

Paikallisten rekisterien laillisuus (3)
Henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa (761/2003)
2 luku Poliisin tietojärjestelmät
6 §

(30.12.2013/1181) Poliisin muut henkilörekisterit
Edellä 2–4 ja 33 §:ssä tarkoitettujen pysyvien automaattisen tietojenkäsittelyn
avulla ylläpidettävien valtakunnallisten tietojärjestelmien
lisäksi poliisin valtakunnallisessa käytössä voi olla tilapäisiä tai manuaalisesti
ylläpidettäviä henkilörekistereitä.
Yhden tai useamman poliisiyksikön käyttöön voidaan perustaa
myös:
1) muu poliisin henkilörekisteri kuin 2–5 tai 33 §:ssä tarkoitettu
tietojärjestelmä;
Слайд 64

Paikallisten rekisterien laillisuus (4) Henkilötietolaki 3 § (52371999) Määritelmät Tässä laissa

Paikallisten rekisterien laillisuus (4)

Henkilötietolaki 3 § (52371999)
Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) henkilötiedolla kaikenlaisia

luonnollista henkilöä taikka hänen ominaisuuksiaan tai elinolosuhteitaan kuvaavia merkintöjä, jotka voidaan tunnistaa häntä tai hänen perhettään tai hänen kanssaan yhteisessä taloudessa eläviä koskeviksi;
2) henkilötietojen käsittelyllä henkilötietojen keräämistä, tallettamista, järjestämistä, käyttöä, siirtämistä, luovuttamista, säilyttämistä, muuttamista, yhdistämistä, suojaamista, poistamista, tuhoamista sekä muita henkilötietoihin kohdistuvia toimenpiteitä;
3) henkilörekisterillä käyttötarkoituksensa vuoksi yhteenkuuluvista merkinnöistä muodostuvaa henkilötietoja sisältävää tietojoukkoa, jota käsitellään osin tai kokonaan automaattisen tietojenkäsittelyn avulla taikka joka on järjestetty kortistoksi, luetteloksi tai muulla näihin verrattavalla tavalla siten, että tiettyä henkilöä koskevat tiedot voidaan löytää helposti ja kohtuuttomitta kustannuksitta;
Слайд 65

Paikallisten rekisterien laillisuus (5) Henkilötietolaki 3 § (52371999) Määritelmät Tässä laissa

Paikallisten rekisterien laillisuus (5)

Henkilötietolaki 3 § (52371999)
Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) henkilötiedolla kaikenlaisia

luonnollista henkilöä taikka hänen ominaisuuksiaan tai elinolosuhteitaan kuvaavia merkintöjä, jotka voidaan tunnistaa häntä tai hänen perhettään tai hänen kanssaan yhteisessä taloudessa eläviä koskeviksi;
2) henkilötietojen käsittelyllä henkilötietojen keräämistä, tallettamista, järjestämistä, käyttöä, siirtämistä, luovuttamista, säilyttämistä, muuttamista, yhdistämistä, suojaamista, poistamista, tuhoamista sekä muita henkilötietoihin kohdistuvia toimenpiteitä;
3) henkilörekisterillä käyttötarkoituksensa vuoksi yhteenkuuluvista merkinnöistä muodostuvaa henkilötietoja sisältävää tietojoukkoa, jota käsitellään osin tai kokonaan automaattisen tietojenkäsittelyn avulla taikka joka on järjestetty kortistoksi, luetteloksi tai muulla näihin verrattavalla tavalla siten, että tiettyä henkilöä koskevat tiedot voidaan löytää helposti ja kohtuuttomitta kustannuksitta;
Слайд 66

Paikallisten rekisterien laillisuus (6) Syyttäjän käsityksen mukaan 2 luvun 6 §:n

Paikallisten rekisterien laillisuus (6)
Syyttäjän käsityksen mukaan 2 luvun 6 §:n 1-kohdan

mukainen paikallinen rekisteri on ollut lainmukainen paikka tietolähdetietojen kirjaamiseen (manuaalinen tai ATK)
lainsäädäntö on ollut ennakoivaa ja 2005 poliisilain esitöistä ilmenee, että lainsäätäjällä oli tiedossa paikallisten rekisterien olemassaolo ja valtakunnallisen rekisterin puuttuminen (He 266/2004 s.41)
uusien osien luominen valtakunnallisiin tietojärjestelmiin olisi joka tapauksessa vienyt jonkin verran aikaa
B) Henkilötietolain 3 §:n 3-kohdan mukaan rekisterit on voitu perustaa myös erillisiksi osiksi (loogista) tietojoukkoa
C) Erilliset rekisterit on voitu yksinkertaisella hallinnollisella päätöksellä koska tahansa ottaa osaksi loogista tietojoukkoa, eli poliisiasiain tietojärjestelmää, kuten 2012 on tehty
? Vaihtoehdot A-C eivät vapauta poliisia rekisteröinti- ja kirjaamisvelvoitteesta
Слайд 67

RIKOSVASTUU JA VÄITTEET (vastaajakohtaisesti)


RIKOSVASTUU JA VÄITTEET
(vastaajakohtaisesti)

Слайд 68

Poliisiylijohtaja Paateron rikosvastuu (1) ESIMIESASEMA Paateron tehtävänä on ollut johtaa esimiehenä

Poliisiylijohtaja Paateron rikosvastuu (1)

ESIMIESASEMA
Paateron tehtävänä on ollut johtaa esimiehenä alaistensa toimintaa.

Johtajan ei sovi vähätellä alaistensa lainvastaista menettelyä. Lainvastainen menettely on merkittävä asia, johon esimiehen tulee puuttua.
Poliisiasetus 2  § (1112/1995)
Poliisin ylijohtoon kuuluvat poliisiylijohtaja ja poliisijohtaja ovat kaikkien poliisin henkilöstöön kuuluvien esimiehiä (RIIDATONTA).
Poliisihallituksen työjärjestykset (S.60)
”Johtaa hallinnonalan toimintaa”
”Poliisiyksiköiden päälliköitä koskevat asiat ratkaisee esittelystä poliisiylijohtaja”
”Voi pidättää itselleen päätösvallan asiassa, jonka muu virkamies saisi ratkaista”
ESIMIESASEMAN MUKAINEN PUUTTUMISVELVOLLISUUS
VML 14 §, laillisuusvalvontaohjeet ja -määräykset (S.71 - S.73)
”Laillisuusvalvonnassa tai muutoin havaittuihin laiminlyönteihin ja virheisiin tulee puuttua viipymättä”
”Havaituista merkittävistä puutteista tai epäkohdista tulee kuitenkin ilmoittaa lääninjohdolle viipymättä ja asiassa on välittömästi ryhdyttävä tarvittaviin oikaiseviin toimenpiteisiin”
Слайд 69

Poliisiylijohtaja Paateron rikosvastuu (2) ESIMIESASEMAN MUKAINEN PUUTTUMISVELVOLLISUUS ”Viranomaisnäkökulmasta katsottuna valvontatoimi on

Poliisiylijohtaja Paateron rikosvastuu (2)
ESIMIESASEMAN MUKAINEN PUUTTUMISVELVOLLISUUS
”Viranomaisnäkökulmasta katsottuna valvontatoimi on osa organisaation

johtamistoimintaa. Sisäinen laillisuusvalvonta on kiinteä osa käytännön esimiestyötä”
”Epäiltyyn lain vastaiseen menettelyyn on kuitenkin aina puututtava ja asiaa selvitettävä riittävässä laajuudessa”
”Laillisuusvalvonta toteutetaan lähiesimiestyössä päivittäisvalvonnalla”
”Lähiesimiehen on seurattava alaistensa toimintaa ja puututtava välittömästi havaitsemiinsa epäkohtiin tai lain, ohjeiden tai hyvän virkamiestavan vastaisiin toimiin sekä ilmoitettava havaitsemistaan merkittävistä virheistä ja puutteista omalle esimiehelleen”
Слайд 70

Poliisiylijohtaja Paateron rikosvastuu (3) ESIMIEHEN TIETOISUUS TIETOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ JA REKISTERÖINNIN JA

Poliisiylijohtaja Paateron rikosvastuu (3)
ESIMIEHEN TIETOISUUS TIETOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ JA REKISTERÖINNIN JA KIRJAAMISEN

PUUTTEISTA
RHU:n toiminta on ollut tietolähteiden käytön ja tietolähdetiedon jakamisen osalta SM:n poliisiosaston tarkastelu kohteena jo 2001 alkupuolelta
Keijo Suuripään muistiot vuodelta 2001 (S.12-S.15)
”Helsingillä valtakunnan parhaat tiedottajat”
SJÄ: ei voi olla kyse ainutkertaisista tiedottajista
SJÄ: Minne katosivat 2009 tai 2013 kun Paatero informoi ministeri Räsästä?
”Yhteistyö ei toimi lainkaan” (tietojenvaihto)
SJÄ: Kukaan ei puuttunut Aarnion tekemiseen tai asemaan
”Helsinki selkeästi rikkoo ministeriön määräystä” (kun ei jaa tietojaan)
SJÄ: Kukaan ei puuttunut konkreettisesti Aarnion tekemiseen tai asemaan
Ehdotetaan valtakunnallisen tietolähderekisterin perustamista
SJÄ: HPL:n vastustuksesta jäänyt ministeriössä ja poliisihallituksessa ns. pöydälle yli 15 vuodeksi
Слайд 71

Poliisiylijohtaja Paateron rikosvastuu (4) ESIMIEHEN TIETOISUUS TIETOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ JA REKISTERÖINNIN JA

Poliisiylijohtaja Paateron rikosvastuu (4)

ESIMIEHEN TIETOISUUS TIETOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ JA REKISTERÖINNIN JA KIRJAAMISEN

PUUTTEISTA
Paatero on seurannut ns. Aarnio I rikostutkintaa, jossa tarkastelun kohteena on ollut muun ohella RHU:n tietolähteiden käyttö ja tietolähteiden tekemien rikosten katsominen läpi sormien
Tomi Vuori ja Arto Hankilanoja laativat Paaterolle muistion 8.6.2009 (S.22)
”RHU:ssa valvonta olematonta ja tietolähteiden rekisteröintiin liittyy ongelmia”
Muistiossa mainittu useita tapauksia, joissa on ollut tiedonvaihto-ongelmia ja joissa epäilty käytetyn pitkäaikaisia tietolähteitä
Muistiossa on maininta ohjatusta tietolähteen käytöstä (rekisteröintipakko)
Paateron on toiminut puheenjohtajana kokouksessa, jossa KRP:n edustaja (Ranta) on tuonut esille käsityksensä, että HPL ei rekisteröi tietolähteitään.
Henkilötodistelu (Vuori ym.)
Paateron on tietoinen tapauksesta, jossa RHU ei aloittanut rikostutkintaa huumausaineringin ylämiestä kohtaan, vaan keskittyi kuriireihin. Helsinki oli saanut maalirahoitusta. Asia oli määrätty Espoon poliisin tutkittavaksi ja asiasta annettiin sittemmin ankara tuomio. Paatero lähetti tuomion Riikoselle sähköpostitse syyskuussa 2012 ja kehotti tätä tutustumaan tuomioon ja keksimään sopivat selitykset, jos asiasta alettaisiin kysellä.
Kirjallinen todistelu (S.40)
Слайд 72

Poliisiylijohtaja Paateron rikosvastuu (5) Paatero on marraskuussa 2013 yrittänyt vakuuttaa sisäministerin

Poliisiylijohtaja Paateron rikosvastuu (5)
Paatero on marraskuussa 2013 yrittänyt vakuuttaa sisäministerin siitä,

että
Helsingin poliisilaitoksella olisi vain satunnaisia tietolähteitä, vaikka tämä mahdollisuus on ollut hyvin epätodennäköinen.
Tietolähteiden turvallisuus voi vaarantua rekisteröinnin myötä, vaikka poliisihallituksen määräys ja Euroopassa tunnetut parhaat käytännöt puhuvat väitettä vastaan.
Tietolähteen suostumus on rekisteröinnin edellytys, mutta lainmuutoksen myötä tämä vaatimus poistuisi. Paatero on juristi ja tiennyt molemmat väitteet perättömiksi.
Tietolähteiden rekisteröinti on poliisin näkökulmasta vähäpätöinen asia, koska valtaosa tiedosta saadaan muilla keinoin.
Ministerin harhauttaminen osoittaa Paateron vilpillistä mieltä ja haluttomuutta puuttua lainvastaisen menettelyyn. Paateron ei ole hoitanut virkaansa asianmukaisesti.
Слайд 73

Poliisiylijohtaja Paateron väitteet (1) Aarnio I tutkinnan aikana esiin tulleet faktat

Poliisiylijohtaja Paateron väitteet (1)

Aarnio I tutkinnan aikana esiin tulleet faktat ovat

olleet VKS:n ja KRP:n tiedossa.
Sjä: Vuoren raportti 2009 on koskenut edellä mainittuja tapahtumia ja raportin johtopäätökset on laadittu vain Paateron käyttöön. Raportin johtopäätökset ovat olleet vain Paateron käyttöön tarkoitettuja. Raporttia ei ole tiettävästi toimitettu syyttäjien arvioitavaksi.
Sjä: Rekisteröimättömyys ei ole ollut totaalista ennen kesää 2008, jolloin kihlakunnansyyttäjä Semin toimenpiteet KRP:n kassakaapissa olevien tietojen saamiseksi oli väitteen mukaan pelästyttänyt tietolähteet ja saaneet heidät perumaan suostumuksensa.
Sjä: Esitutkinta, jota Paateron mukaan valtakunnan parhaat tutkintavoimat ja paras syyttäjäosaaminen ovat arvioineet, sijoittuu aikaan ennen vuotta 2008.
Palaverissa 23.9.2010 ei ole noussut esiin tietolähdetoimintaa koskevia epäselvyyksiä
Sjä: Paatero on toiminut puheenjohtajana, joten se on ollut hänen oma valinta ettei ongelmia käsitelty laajemmin mainitussa kokouksessa. Ongelmat ovat kuitenkin olleet Paateron tiedossa jo kesäkuussa 2009 (S.22)
Sjä: Pöytäkirja palaverista (S.26) osoittaa kuitenkin siihen, että kaikki yksiköt eivät noudata samoja pelisääntöjä ja että keskustelua tarvitaan säännösten selkeydestä ja tiedottajareksiterin käytöstä.
Слайд 74

Poliisiylijohtaja Paateron väitteet (2) Kukaan ei ole välittänyt tietoa, että Helsinki

Poliisiylijohtaja Paateron väitteet (2)

Kukaan ei ole välittänyt tietoa, että Helsinki olisi

toiminut lain vastaisesti
Sjä: Henkilötodistelu (Vuori ja Ranta)
Sjä: Paateron on yksin vastuussa poliisihallituksen selvityksistä 17.5. ja 11.7.2013 ministeriölle. Poliisihallitus on kieltäytynyt vastaamasta ministeriön kysymyksiin tietolähteiden käytön dokumentoinnista. Tämä tukee Paateron tietoisuutta (30.10.2012 laillisuusvalvonta ptk + tod Vuori + tod Ranta).
Sjä: Ministerin johtopäätös vastauksen antamatta jättämisestä oli tutkintapyynnön tekeminen
Säännökset ja määräykset ovat tulkinnanvaraisia
Sjä: Suostumusvaatimus rekisteröinnille on laillisuuskysymys, josta virkamies vastaa itsenäisesti (ks. asiaa koskevat diat)
Sjä: Kirjaamisvelvoitteen ja pitkäaikaisten tietolähteiden osalta ei ole tulkintaongelmaa (ks. asiaa koskevat diat)
Sjä: SM asetus ei ole tulkinnanvarainen kirjaamisvelvoitteen osalta. Määräykset ovat ylijohdon antamia.
Слайд 75

Poliisijohtaja Lardotin rikosvastuu (1) ESIMIESASEMA Poliisiasetus 2 § (1112/1995) Poliisin ylijohtoon

Poliisijohtaja Lardotin rikosvastuu (1)

ESIMIESASEMA
Poliisiasetus 2  § (1112/1995)
Poliisin ylijohtoon kuuluvat poliisiylijohtaja ja

poliisijohtaja ovat kaikkien poliisin henkilöstöön kuuluvien esimiehiä (RIIDATONTA)
Poliisihallituksen työjärjestykset (S.60)
”Johtaa hallinnonalan toimintaa”
”Voi pidättää itselleen päätösvallan asiassa, jonka muu virkamies saisi ratkaista”
ESIMIESASEMAN MUKAINEN PUUTTUMISVELVOLLISUUS
VML 14 §, laillisuusvalvontaohjeet ja -määräykset (S.71 - S.73),
kuten Paatero
Слайд 76

Poliisijohtaja Lardotin rikosvastuu (2) ESIMIEHEN TIETOISUUS TIETOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ JA REKISTERÖINNIN JA

Poliisijohtaja Lardotin rikosvastuu (2)
ESIMIEHEN TIETOISUUS TIETOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ JA REKISTERÖINNIN JA KIRJAAMISEN

PUUTTEISTA
Rannan sähköposti Lardotille, johon oli liitetty Sirpa Laakson muistio (S. 76)
Ranta kutsuu Helsingin malliksi Laakson muistiosta ilmenevää skenaariota, jossa kaikki tietolähteet tulkitaan satunnaisiksi ja toimintaa ei dokumentoida.
Henkilötodistelu (Ranta, Vuori, Sihvonen, Rinne)
Lardot on ollut vastuussa KRP:n ja HPL:n yhteistyöongelman selvittämisestä loppukesästä 2012 lähtien.
Selvityksen myötä Lardotin alaisille ja laillisuusvalvonnalle oli selvinnyt Helsingin toimintatavat tietolähteiden suhteen.
Selvityksen myötä Lardotille itselle tuli ilmi viimeistään marras-joulukuussa 2012, ettei tietolähteiden käytön kirjaaminen ole asianmukaista, koska HPL:n operaatiopuhelinten käyttöä ei voitu kirjauksista tarkistaa.
Samalla Lardotille on selvinnyt, että Aarnio oli sotkenut KRP:n rikostutkintaa keväästä 2012 lukien
Lardot ei ole ryhtynyt hallinnollisiin tai muihinkaan toimenpiteisiin Aarnion osalta.
Oikeudenkäynnissä jää selvitettäväksi, onko Lardot voinut toimia rikostorjuntayksikön päällikkönä sellaisessa kuplassa, jossa poliisihallinnossa ja KRP:ssä yleisesti tunnettu ja notoriseksikin kuvattu seikka ei ole tullut hänen tietoonsa (Henttala, Kangasniemi, Ketola, Laakso)
Слайд 77

Poliisijohtaja Lardotin väitteet Asiassa esitetty henkilötodistelu ei ole luotettavaa. On mahdollista,

Poliisijohtaja Lardotin väitteet
Asiassa esitetty henkilötodistelu ei ole luotettavaa. On mahdollista, että

Ketola, Sihvonen, ja Rinne ovat kantaneet kaunaa.
Sjä: Henkilötodistelun luotettavuus on käräjäoikeuden arvioitava.
Lardot on puuttunut matalalla kynnyksellä lukuisiin epäselvyyksiin alaistensa toiminnassa.
Sjä: Väite pitää paikkansa muiden kuin Aarnion osalta.
Lardot on puuttunut HPL:n mahdollisuuteen tulkita tietolähteet satunnaisiksi päivittämällä määräykset 2013 alussa.
Sjä: Lardot on tiennyt vuosia jatkuneesta virheellisestä menettelystä. Aarnion menettelyyn ei ole puututtu
Sjä: Mitään seurantaa ei ole toteutettu, vaikka määräyksen päivitys ei tuonut mitään uutta jo lainvalmisteluasiakirjoista ilmenevään tulkintaan. Asenteen muutos olisi vaatinut muita toimia.
Tutkinnanjohtaja katsoi, että asiassa ei ole syytä epäillä rikosta.
Sjä: Tutkintapyynnön tekemisen jälkeen tutkinnanjohtajan kompetenssiin ei kuulu syytä epäillä kynnyksen arviointi.
Слайд 78

Poliisiylitarkastaja Hankilanojan rikosvastuu (1) ESIMIESASEMA Hankilanojan syyte ei koske esimiesasemassa toimimista.

Poliisiylitarkastaja Hankilanojan rikosvastuu (1)

ESIMIESASEMA
Hankilanojan syyte ei koske esimiesasemassa toimimista. Hankilanoja on

ollut poliisijohtaja Lardotin suora alainen.
Poliisihallituksen työjärjestykset (S.61)
”Vastuualueen (vakavan rikollisuuden torjunnan vastuualue) toiminnan johtaminen.”
”Poliisiyksiköiden rikostorjuntatoimenpiteiden seuranta, kehittäminen ja valvonta, erityisesti salaisten tiedonhankintakeinojen osalta.”
POLIISIN ILMOITUSVELVOLLISUUS / TILANNEKUVAN YLLÄPITOVELVOLLISUUS ESIMIEHEEN NÄHDEN
VML 14 §, poliisiasetus 7 § (1112/1995), VN asetus poliisista (1080/2013), poliisihallituksen työjärjestyskset 2014 lukien (10 § / 11 § työjärjestys). Voimassa oleva työjärjestys pöytäkirjan 5530/R/26867/18/Li1 liitteenä (s. 4 ss.)
Слайд 79

Poliisiylitarkastaja Hankilanojan väitteet Hankilanoja on tiennyt Helsingin kriittisestä suhtautumisesta määräyksiin, mutta

Poliisiylitarkastaja Hankilanojan väitteet

Hankilanoja on tiennyt Helsingin kriittisestä suhtautumisesta määräyksiin, mutta ei

ole tiennyt niiden noudattamatta jättämisestä.
Sjä: Henkilötodistelun mukaan Hankilanoja on nimenomaan tiennyt määräysten noudattamatta jättämisestä (Ketola, Laakso, Ranta, Vuori). Henkilötodistelun luotettavuus jää käräjäoikeuden arvioitavaksi.
Sjä: Hankilanojalle on tuotu asia esille useita kertoja ja häneltä on pyydetty, että ylijohto puuttuisi asiaan. Syyteharkinnassa ei ole ollut syytä arvioida, että kyse olisi vain kriittisestä näkemyksestä ja että määräyksiä olisi näkemyksestä huolimatta noudatettu moitteetta. Toistuva vaatimus esimiesten puuttumisesta pelkkään kriittiseen näkemykseen ei ole todennäköinen olosuhteissa, joissa itse toiminta olisi ollut lain, asetuksen ja määräysten mukaista. Eräät asiakirjakirjaukset viittaavat myös määräysten noudattamiseen eikä näkemyksen niistä.
VN asetus poliisista ei enää 2014 lukien sisällä 8 §:ää sellaisenaan, jossa edellytetään alaisen ilmoittavan esimiehelleen merkittävistä asioista. Lievemmän lain periaatteen mukaan Hankilanojaa ei tule tuomita.
Sjä: Asetuksen 7 §:ssä on viittaus työjärjestykseen, jossa (11 §) alaiselle on määrätty vastaava velvoite. Tekoajan lakia tulee noudattaa, koska uusi säännös ei johda lievempään lopputulokseen.
Sjä: Asetuksesta on kumottu myös 7 §, jonka mukaan esimiesten määräyksiä on noudatettava. Asetuksen muutokset eivät osoita, että lainsäätäjä olisi halunnut dekriminalisoida alaisten em. laiminlyönnit.
Слайд 80

Poliisipäällikkö Riikosen rikosvastuu (1) ESIMIESASEMA Poliisiasetus 4 § (1006/2008) Paikallispoliisin henkilöstön

Poliisipäällikkö Riikosen rikosvastuu (1)

ESIMIESASEMA
Poliisiasetus 4  § (1006/2008)
Paikallispoliisin henkilöstön esimies on poliisipäällikkö.

(RIIDATONTA)
Poliisihallituksen työjärjestykset (S.61)
”Johtaa, kehittää ja valvoo poliisilaitoksen toimintaa.”
” Tiedottaa SM:lle/poliisihallitukselle poliisilaitoksen toimintaa koskevista merkittävimmistä tapahtumista ja havainnoista.”
ESIMIESASEMAN MUKAINEN PUUTTUMISVELVOLLISUUS
VML 14 §, laillisuusvalvontaohjeet ja -määräykset (S.71 - S.73).
Ks. Paateron kohdalla lausuttu.
Слайд 81

Poliisikomentaja Riikosen rikosvastuu (2) ESIMIEHEN TIETOISUUS TIETOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ JA REKISTERÖINNIN JA

Poliisikomentaja Riikosen rikosvastuu (2)
ESIMIEHEN TIETOISUUS TIETOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ JA REKISTERÖINNIN JA KIRJAAMISEN

PUUTTEISTA (Aapion todistajankuulustelu / tynnyrituomio)
Kesäkuussa 2012 oli lähdetty siitä, että kyseessä oli tiedottajatoiminta (operaatio Duo).
Elokuussa 2012 käsitti, että anonymisaattori oli helpottanut tiedottajatoimintaa (operaatio Duo).
Aapio oli saanut 30.10.2012 tietää poliisihallituksen laillisuusvalvontatarkastuksessa, että
HPL:lla olisi ollut vain satunnaisia tietolähteitä eikä rekisteröityjä tietolähteitä
rekisteröimättömyys johtuisi siitä, että HPL:llä oli ollut vain satunnaisia tietolähteitä
30.12.2012 tarkastuksessa oli tullut ilmi, että laitoksella ei ollut tietolähderekisteriä
oli puhuttu, että rekisteröintiin olisi tarvittu suostumus. Tämä oli Aapion kertoman mukaan vastannut nykyistä tulkintaa.
Satunnaisten tietolähteiden dokumentointi oli ollut olematonta.
Слайд 82

Poliisikomentaja Riikosen väitteet (1) Poliisiyksikön päällikkö ei HPL kokoisessa laitoksessa voi

Poliisikomentaja Riikosen väitteet (1)
Poliisiyksikön päällikkö ei HPL kokoisessa laitoksessa voi eikä

saa puuttua alaistensa toimiin muutoin kuin aivan poikkeustilanteissa.
Sjä: Huumausainerikosyksikössä on ollut 2000-luvun alusta alkaen säännösten ja määräysten vastaista
Aarnio I, yhteistyöongelmat, tynnyriepäilyt, tietolähde epäilyt
Virkamieslaki 14 § ja työjärjestyksen johtamisvelvoite edellyttävät puuttumista
Sisäasiainministeriö eikä poliisihallitus (POHA) ole riidattomasti määrännyt oman ohjeensa mukaan Helsingin laitoksen noudattamaan viitattuja asetusta ja määräyksiä.
Sjä: erillisen määräyksen puuttuminen on riidatonta, mutta lakia ja asetusta pitää noudattaa ilman erillistä määräystä voimaantulosäännöksen mukaisesti.
Sjä: Asetus 174/2008 on tullut voimaan 1.4.2008, eikä Helsingin poliisilaitokselle ole annettu erivapauksia.
Syytteessä tarkoitetut ”rikokset” on tehty ja selvitetty jo ennen 7.5.2013
Sjä: Syytteen mukaisesti kyse on laiminlyöntirikoksesta . Tietolähteitä on alettu rekisteröimään uudelleen vasta kesällä 2014 ja lainvastaista tilaa on ylläpidetty myös 8.5.2013 jälkeen.
Слайд 83

Poliisikomentaja Riikosen väitteet (2) Riikonen ei ole tiennyt eikä liioin pitänyt

Poliisikomentaja Riikosen väitteet (2)

Riikonen ei ole tiennyt eikä liioin pitänyt varsin

todennäköisenä sitä, että hänen toimintansa olisi ollut jossakin suhteessa vastoin virkavelvollisuutta.
Sjä: Riikosen tahallisuus on käräjäoikeuden arvioitavana (mm. laillisuusvalvonta ptk 30.10.2012, Rauramaan ja Aapion raportointi, valtionsyyttäjän ratkaisut.)
Sjä: Riikosen mukaan, vaikka hän olisi tiennyt, hän ei olisi voinut tai saanut puuttua kuin erityistapauksessa alaistensa toimintaan. Kirjallisen vastauksen mukaan hän ei tiennyt tiennyt, että asetus velvoitti Helsingin poliisilaitosta. Riikosen asemassa olevalta virkamieheltä ko. väitteet ovat merkityksettömiä. Hänen on pitänyt ymmärtää.
Poliisilaitoksen (HPL) käytössä oli tietolähderekisteri ja sen käyttöä varten on Riikonen tehnyt nimitykset, jotka olivat olemassa syytteen tekoaikana.
Sjä: Syyte ei koske nimitysten laiminlyöntiä. Asia (järjestäminen) on hoidettu esimerkillisesti.
Sjä: syyte ei koske myöskään rekisterin käyttömahdollisuutta, vaan kirjausten ja rekisteröintien puuttumista, josta Riikosella oli tietoa.
Määräys koskee vain ohjattua tietolähteiden käyttöä (aktiivinen vs. passiivinen käyttö)
Sjä: Jo lain esitöistä ilmenee, että tietolähteen käytöllä viitataan vapaaehtoiseen tietojen antamiseen (266/2004, s. 35-36). Määräyksessä tietolähteellä tarkoitetaan lainvalvontaorganisaation ulkopuolista henkilöä, joka antaa rikosten torjuntaan liittyvää luottamuksellista tietoa poliisille.
Слайд 84

Apulaispoliisipäällikkö Aapion rikosvastuu (1) ESIMIESASEMA Poliisiasetus 4 § (1006/2008) Toiminnallisista johtosuhteista

Apulaispoliisipäällikkö Aapion rikosvastuu (1)

ESIMIESASEMA
Poliisiasetus 4  § (1006/2008)
Toiminnallisista johtosuhteista voidaan määrätä työjärjestyksessä

(7§)
Aarnio on toiminut huumerikosyksikön päällikkönä (RIIDATONTA)
Poliisihallituksen työjärjestykset (S.63-S.64)
”Tulosyksikönjohtajan tehtävänä on johtaa, kehittää ja valvoa yksikön toimintaa”.
”Tiedottaa esimiehille toimintaa koskevista merkittävistä tapahtumista ja havainnoista”.
ESIMIESASEMAN MUKAINEN PUUTTUMISVELVOLLISUUS
VML 14 §, laillisuusvalvontaohjeet ja -määräykset (S.71 - S.73).
Ks. Paateron kohdalla lausuttu.
Слайд 85

Apulaispoliisipäällikkö Aapion rikosvastuu (2) ESIMIEHEN TIETOISUUS TIETOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ JA REKISTERÖINNIN JA

Apulaispoliisipäällikkö Aapion rikosvastuu (2)
ESIMIEHEN TIETOISUUS TIETOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ JA REKISTERÖINNIN JA KIRJAAMISEN

PUUTTEISTA (Aapion todistajankuulustelu / tynnyrituomio)
Kesäkuussa 2012 A lähti siitä, että kyseessä oli tiedottajatoiminta (operaatio Duo)
Elokuussa 2012 A käsitti, että anonymisaattori oli helpottanut tiedottajatoimintaa (operaatio Duo)
Aapio on saanut 30.10.2012 tietää poliisihallituksen laillisuusvalvontatarkastuksessa, että
HPL saa tietoa tietolähteiltä, jotka eivät anna suostumustaan rekisteröintiin
30.12.2012 tarkastuksessa oli tullut ilmi myös, että laitoksella ei ollut tietolähderekisteriä.
Satunnaisten tietolähteiden dokumentointi oli ollut olematonta.
Aapio on selvittänyt taloushallinnosta kulujen kirjaamista, joten hänen on täytynyt nähdä, että tositteet eivät ole riittävästi yksilöityjä
Слайд 86

Apulaispoliisipäällikkö Aapion rikosvastuu (2) ESIMIEHEN TIETOISUUS TIETOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ JA REKISTERÖINNIN JA

Apulaispoliisipäällikkö Aapion rikosvastuu (2)
ESIMIEHEN TIETOISUUS TIETOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ JA REKISTERÖINNIN JA KIRJAAMISEN

PUUTTEISTA (Aapion todistajankuulustelu / tynnyrituomio)
Aapio on ollut läsnä 22.11.2012 palaverissa, joka järjestettiin Pasilan poliisitalo 2:ssa. Läsnä olivat lisäksi Robin Lardot, Pentti Kangasniemi, Esa Grönlund, Risto Lohi, Jari Aarnio, Juha Piippo, Heikki Kopperoinen
Palaverissa Aarnio kertoi, että heillä olisi toistasataa operaatiopuhelinta, joten HPL ei pysty KRP:n toimittamien IMEI- ja liittymänumeroiden perusteella yksilöidysti selvittämään, miltä osin on kyse heidän puhelimistaan (mm. henkilötodistelu / Lohi)
? Paikallaolijat ovat saanet varmuuden siitä, että operatiivisen toiminnan kirjaaminen on puutteellista (henkilötodistelu)
Слайд 87

Apulaispoliisipäällikkö Aapion väitteet Sjä: Aapion kirjallisen vastauksen väitteet eivät ole merkityksellisiä,

Apulaispoliisipäällikkö Aapion väitteet
Sjä: Aapion kirjallisen vastauksen väitteet eivät ole merkityksellisiä, sillä

hän ei ole käsitellyt asiaa esimiesvastuun näkökulmasta. Kirjallisessa vastauksessa ei ole sanaakaan hänen vastuustansa suhteessa Jari Aarnioon. (Esimiesvastuusta ks. aiemmin esitetty)
Sjä: Sillä ei ole merkitystä, onko tieto puutteellisesta kirjaamisesta tullut päivittäisjohtamisen kautta vai muilla tavoin.
Virkatehtäviä on hoidettava asianmukaisesti. Laillisuusvalvontaa (esimiesten velvollisuus) koskevien ohjeiden mukaan:
”Laillisuusvalvonnan havaitsemiin tai muutoin havaittuihin laiminlyönteihin……. tulee puuttua viipymättä” (S.71 ja S.73)
Sjä: Suostumusedellytyksen osalta ks. aiemmin lausuttu.
Sjä: Aapio on voinut pyytää laillisuusvalvontaa tai syyttäjää selvittämään epäiltyä laiminlyöntiä.
Aapio ei ole edes kysynyt vallinneissa olosuhteissa, onko tietolähteiden käyttöä kirjattu mitenkään.
Слайд 88

Rikoskomisario Aarnion rikosvastuu (1) ESIMIESASEMA Poliisiasetus 4 § (1006/2008) Toiminnallisista johtosuhteista

Rikoskomisario Aarnion rikosvastuu (1)

ESIMIESASEMA
Poliisiasetus 4  § (1006/2008)
Toiminnallisista johtosuhteista voidaan määrätä työjärjestyksessä

(7§)
Aarnio on toiminut huumerikosyksikön päällikkönä (RIIDATONTA)
Poliisihallituksen pysyväisohjeet työjärjestykset (S.63-S.64)
”Tulosyksikön johtajan tehtävänä on johtaa, kehittää ja valvoa yksikön toimintaa”.
”Tiedottaa esimiehille toimintaa koskevista merkittävistä tapahtumista ja havainnoista”.
”Huumerikosyksikön tehtävänä on ylläpitää tiedottajarekisteriä”.
ESIMIESASEMAN MUKAINEN PUUTTUMISVELVOLLISUUS
VML 14 §, laillisuusvalvontaohjeet ja -määräykset (S.71 - S.73).
Ks. Paateron kohdalla lausuttu.
Слайд 89

Rikoskomisario Aarnion väitteet (1) Henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annettuun lakiin (761/2003) vuonna

Rikoskomisario Aarnion väitteet (1)
Henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annettuun lakiin (761/2003) vuonna 2005

tehdyn muutoksen perusteella paikallinen henkilörekisteri ei ole ollut enää lain mukainen.
Sjä: 30.10.2012 (S.43) Aarnio ilmoitti, että rekisteröinnin este oli tietolähteen suostumuksen puute. 19.12.2013 valtakunnansyyttäjälle annetussa selvityksessä rekisteröimättömyys on selitetty sillä, että Helsingin poliisilaitoksella on ollut vain satunnaisia tietolähteitä (S.58) Aarnion selitys on syntynyt näiden ajankohtien jälkeen. Ks. Lisäksi erilliset diat.
Vuonna 2008 rekisterissä olevat henkilöt peruuttivat suostumuksensa rekisteröinnille, mutta rekisteri ei lakannut tai tietosisältö oleellisesti muuttunut. Halukkaat ovat voineet rekisteröityä HPL:n tai KRP:n rekisteriin.
Sjä: Väitteen mukaan suostumusten peruuttaminen perustui mediatietoihin. Peruuttamisia ei kuitenkaan tapahtunut muissa suurissa yksiköissä pääkaupunkiseudulla. Aarnion perusnäkemys vuosikymmenen ajan on ollut, että tietolähdetietoa ei jaeta. Väite vaihtoehtoisesta rekisteröimismahdollisuudesta on Aarnion lausumana ristiriitainen. Aarnio on lausunut, että hänen ja RHU:n kannalta lähtökohta on ollut koko ajan se, että tietolähteen paljastuminen oli ehdottomasti kyettävä estämään. RHU ei halunnut tietoja valtakunnalliseen rekisteriin, jota hallinnoi KRP.
Слайд 90

Rikoskomisario Aarnion väitteet (2) Koodigeneraattorin käyttäminen ei auta torjumaan paljastumisen uhkaa.

Rikoskomisario Aarnion väitteet (2)
Koodigeneraattorin käyttäminen ei auta torjumaan paljastumisen uhkaa.
Sjä: Koodit

on ollut tarkoitus luoda laitoskohtaisesti ja koodin takana oleva salaamaton henkilötieto on ollut laitoksen kassakaapissa tai Aarnion autotallissa. Järjestelmä on ollut ihan yhtä turvallinen kuin ennen rekisteröinnin lakkaamista.
Ketään ei ole voinut pakottaa tietolähteeksi, eikä ketään ole voinut pakottaa tietolähderekisteriin.
Sjä: Prosessin kohteena ovat vapaaehtoisesti tietoa luovuttaneet varsinaiset vasikat
Tietosuojavaltuutettu toteaa esitutkintaan antamassa lausunnossa 10.11.2015, että kun säännöksen mukaan tieto voidaan rekisteröidä, ei ole kysymys ehdottomasta velvollisuudesta rekisteröimiseen, jollei esimies tai organisaatio ole määrännyt rekisteröintiä tehtäväksi.
Sjä: SM asetuksessa 174/2008 rekisteröinti on määrätty tehtäväksi.
Sjä: esimerkiksi lain 2 luvun 2 §:n 2 momentin (761/2003) mukaan poliisiasiaintietojärjestelmään voidaan kirjata henkilöä koskevia tietoja. Yksikään poliisi ei ole pitänyt mainittua velvollisuutta täysin harkinnanvaraisena lain sanamuodosta huolimatta.
Слайд 91

Rikoskomisario Aarnion väitteet (3) Mikään muu poliisin henkilörekisteri ei perustu vapaaehtoisuuteen,

Rikoskomisario Aarnion väitteet (3)

Mikään muu poliisin henkilörekisteri ei perustu vapaaehtoisuuteen, koska

niihin merkitsemisen edellytyksistä on säädetty eduskunnan hyväksymässä henkilötietolakiin nähden erityislaissa, laissa henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa.
Sjä: Tietolähderekisteristä (poliisiasiain tietojärjestelmä), paikallisista rekistereistä on säädetty samassa laissa, kuin epäiltyjen reksiteristä. Myös EPRI:n osalta säädetään 4 §:ssä, että ”voi sisältää”… ”saadaan tallettaa”.
Sjä: EPRI:n osalta ei ole erityisiä laissa muita tarkentavia edellytyksiä kuin teon vakavuus. Muiden laissa mainittujen reksitereiden osalta ei ole edes tätä vaatimusta.
Sjä: Väitteen ainoa tarkoitus on sotkea asiaa. Juridinen argumentaatio ei perustu lakiin
KRP ei ole huolehtinut sille poliisin ylijohdon määräämästä tehtävästä päivittää JTT-käsikirjaa, joka oli edellytyksenä JTT-toiminnan käynnistämiselle.
Sjä: Lakia ja asetusta on noudatettava ilman ylijohdon siunausta tai käsikirjaa. Tämä on kaikille kansalaisille itsestään selvää-
Poliisin ylijohto ei voine antaa velvoittavaa määräystä, kun normihierarkiassa ylemmän tasoisen säädöksen eli asetuksen mukaan päätäntävalta on poliisipäälliköllä.
Määräyksen 4825 sanamuoto tukee väitettä rekiteröinnin vapaaehtoisuudesta
Kaikilla lainvalvontaorganisaatioilla on vihjepuhelimia, joihin voi soittaa nimettömänä ja joissa voi antaa tietoa ilman, että kukaan ehdottaa rekisteröimistä.
Слайд 92

Rikoskomisario Aarnion väitteet (4) Poliisin ylijohto ei voine antaa velvoittavaa määräystä,

Rikoskomisario Aarnion väitteet (4)

Poliisin ylijohto ei voine antaa velvoittavaa määräystä, kun

normihierarkiassa ylemmän tasoisen säädöksen eli asetuksen mukaan päätäntävalta on poliisipäälliköllä.
Sjä: poliisipäällikkö on käyttänyt mainittua valtaa määräämällä toiminnan järjestämisestä SM asetuksen 11 §:n mukaisesti (S.65) (ja aiemmin syyskuussa 2008 / Markku Mäkinen). Määräyksen mukaan Rainialan on tullut toteuttaa JTT-toimintaa ja Aarnion Rainialan esimiehenä tullut huolehtia siitä, että Rainiala toimii lain ja asetusten mukaan.
Sjä: Passiivimuoto on irrelevanttia. Syyte ei koske tietolähdetoiminnan järjestämistä.
Määräyksen 4825 sanamuoto tukee väitettä rekisteröinnin vapaaehtoisuudesta
Sjä: Aarnion väite siitä, että kyse ei ole poliisihallituksen väittämin tavoin kirjoitusvirheestä on mahdollisen, koska tarkoitus on voinut olla mahdollistaa HPL:n toiminta. JATKUU….
Kaikilla lainvalvontaorganisaatioilla on vihjepuhelimia, joihin voi soittaa nimettömänä ja joissa voi antaa tietoa ilman, että kukaan ehdottaa rekisteröimistä.
Слайд 93

Rikoskomisario Aarnion väitteet (4) Määräyksen 4825 sanamuoto tukee väitettä rekisteröinnin vapaaehtoisuudesta

Rikoskomisario Aarnion väitteet (4)
Määräyksen 4825 sanamuoto tukee väitettä rekisteröinnin vapaaehtoisuudesta
Sjä: Väite

on kuitenkin merkityksetön, koska asetus velvoitti rekisteröimään ja kirjaamaan tietolähteiden käyttö.
Sjä: Tarkalleen ottaen määräyksen teksti estäisi saadun tiedon kirjaamisen rekisteröityjen tietolähteiden osalta ja päinvastoin. Sellaisenaan se olisi absurdi.
Kaikilla lainvalvontaorganisaatioilla on vihjepuhelimia, joihin voi soittaa nimettömänä ja joissa voi antaa tietoa ilman, että kukaan ehdottaa rekisteröimistä.
Sjä: Ainakin HPL:n vihjepuhelin on automaattinen puhelinvastaaja, joka ei varmuudella ehdota rekisteröimistä. Laissa tietolähteellä tarkoitetaan luottamuksellista suhdetta, joka syntyy poliisihenkilön ja tietolähteen välillä. Anonyymit vihjeen antajat eivät ole prosessin kohteena.
Слайд 94

Rikoskomisario Aarnion väitteet (5) Lisäksi määräyksen 4852 sanamuoto jättää auki kysymyksen

Rikoskomisario Aarnion väitteet (5)

Lisäksi määräyksen 4852 sanamuoto jättää auki kysymyksen siitä,

mitä tulee tehdä henkilöille, jotka ovat antaneet poliisille vihjetietoa, joka ei ole hyödyttänyt poliisin toimintaa.
Sjä: Prosessin kohteena ovat varsinaiset vasikat. Syyte ei koske väärien tai hyödyttömien tietojen antajia, joten väite on täysin irrelevantti. Toisaalta Aarnio on kiistänyt palkkioiden maksamisen Suomessa. Määräysten ratio on henki ja terveys jne., mutta ei yksin palkkioiden lypsämismahdollisuus.
Sisäministeriön määräys 2006-01324/Tu-42 ia ohje SMDnro/2011/700 sekä poliisihallituksen ohje
2020/2012/318. Asiakirjojen syytteessä viitatut osat eivät sisällä mitään sellaista velvoitetta,
jota Aarnio olisi menettelyllään rikkonut.
Sjä: Ohjeet selventävät virkamieslain 14 §:n ja SM asetuksen 174/2008 velvoitteita.
Huumerikosyksikön tehtävänä on mm. kerätä ja hyödyntää havainto- ja vihjetietoja sekä ylläpitää tiedottajarekisteriä, joka ohje on annettu huumerikosyksikölle, ei sen johtajalle.
Sjä: Yksikön johtaja on voinut järjestää direktio-oikeutensa perusteella alaistensa tehtäväksi esimerkiksi rekisterin ylläpidon. Näin ei ole tapahtunut. Kirjaamista ja rekisteröintiä koskevat velvoitteet eivät ilmene kyseisestä työjärjestyksestä, vaan SM asetuksesta.
Слайд 95

Rikoskomisario Aarnion väitteet (5) Tietolähteiden poistaminen rekisteristä on tapahtunut 2007 tai

Rikoskomisario Aarnion väitteet (5)

Tietolähteiden poistaminen rekisteristä on tapahtunut 2007 tai viimeistään

alkuvuodesta 2008. Siten teko on rikosoikeudellisesti vanhentunut 2012 tai 2013.
Sjä: Aarnion käsitys ajankohdasta on ristiriitainen. Hänen mukaan tietolähteet halusivat pois reksiteristä kis Semin tapauksen saatua julkisuutta. Kis Semi esiintyi 4.9.2008 YLE:n Silminnäkijä-ohjelmassa (Wikipedia).
Sjä: Laiminlyöntirikos on alkanut todennäköisesti tämän ajankohdan jälkeen. Esitutkinnan mukaan tietoa on yhä saatu (todennäköisimmin samoilta henkilöiltä), vaikka rekisteritiedot poistettiin. Kyse on siten jatkuvasta laiminlyönnistä, joka RL 8 luvun 2 §:n 2 momentin mukaan alkaa vanheta, kun lainvastainen asiantila on päättynyt.
Jos rikolliseen tekoon sisältyy lainvastaisen asiantilan ylläpitäminen, eli kyseessä on jatkuva rikos, syyteoikeuden vanhentumisaika alkaa vasta sellaisen tilan päättymisestä (Tapani-Tolvanen 2008: Rikosoikeuden yleinen osa – vastuuoppi, s. 451).
Слайд 96

Rikostarkastaja (1.7.2010 lukien) Rainialan väitteet (1) Poliisilain 36 a §:n jokaisessa

Rikostarkastaja (1.7.2010 lukien) Rainialan väitteet (1)
Poliisilain 36 a §:n jokaisessa momentissa

mainitaan ”voidaan”, joka sinänsä jättää lain soveltajalle laajaa harkintavaltaa.
Rainialan lisensiaattitutkimuksen keskeinen toteamus oli se, että tietolähdetoimintaa koskeva sääntely ei täytä poliisin toimivaltasäännöksenä PL 2.3 §:n ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen legaliteettivaatimuksia mm. täsmällisyys ja tarkkarajaisuusvaatimusten osalta.
Lain tarkoittama tietolähdetoiminta ja järjestäytynyt tietolähdetoiminta ovat käsitteellisesti eri asioita.
Helsingin poliisilaitokselle ei kuitenkaan ole annettu määräystä (SM-2008–01401/Ri-2) 4.4. kohdassa tarkoitetun järjestelmällinen tietolähdetoiminnan (JTT) järjestämisestä.
Asetus sääntelee tietolähdetoimintaa ja sen järjestämistä hyvin yleisellä tasolla.
Mitään ohjeita ei ole annettu, mitä itse asiassa on kirjattava. Kirjataanko käyttö vai saatu tieto tai molemmat. Epäselvää oli myös se, mihin tieto tuli kirjata.
Слайд 97

Rikostarkastaja (1.7.2010 lukien) Rainialan väitteet (2) Laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoimesta (761/2003)

Rikostarkastaja (1.7.2010 lukien) Rainialan väitteet (2)
Laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoimesta (761/2003) tuli

voimaan 1.10.2003. Tämän jälkeen yksikkökohtaisia rekistereitä ei sallittu, koska asiakokonaisuuteen oli perustettu valtakunnallinen rekisteri.
Asetusta valmistelleen todistajan mukaan hyväksymismenettelyä ei olut tarkoituksenmukaista kuvata asetuksessa vaan käsikirjassa.
Oliko määräyksen antamisen jälkeen rekisteröinnin vaihtoehto se, että tiedot talletettiin EPRI-järjestelmään?
Peruskysymys oli se, voitiinko tietolähde asetuksen perusteella rekisteröidä vastoin hänen tahtoaan, koska vapaaehtoisuus oli lain mukaan koko toiminnan perusta ja lähtökohta.
Ohjetta palkkion maksamisesta ei kuitenkaan ollut annettu ainakaan vuoden 2013 loppuun mennessä.
Tieto ongelmista ja epäkohdista oli saatettu poliisin ylijohdon tietoon ainakin 2009
Слайд 98

Vastaukset Rainialan väitteisiin Poliisilain 36 a §:n jokaisessa momentissa mainitaan ”voidaan”,

Vastaukset Rainialan väitteisiin

Poliisilain 36 a §:n jokaisessa momentissa mainitaan ”voidaan”,

joka sinänsä jättää lain soveltajalle laajaa harkintavaltaa.
Sjä: Poliisilain 36a § ei mahdollista täysin harkinnanvaraista rekisteröintiä. Lainsäätäjän tarkoitus rajaa mahdollisuuden jättää tietolähde rekisteröimättä, vain ainutkertaisiin poikkeuksellisiin tilanteisiin. Pidempiaikaisten suhteiden osalta tulkintaongelmaa ei edes ole. Pidempiaikaisia tietolähdesuhteita on rekisteröity ennen ja jälkeen syytteen tekoajan ja muualla Suomessa tekoajalla. Rainiala on tutustunut lain esitöihin ja ne löytyvät viittauksina hänen opinnäytteestään.
1 a § (9.1.1998/4)
Poliisiasiain tietojärjestelmä (PATJA)
Poliisiasiain tietojärjestelmä on poliisin valtakunnalliseen käyttöön tarkoitettu pysyvä automaattisen tietojenkäsittelyn avulla ylläpidettävä tietojärjestelmä.
Poliisiasiain tietojärjestelmän tietokantaan saa kerätä ja tallettaa järjestelmän yhteiskäyttöön ja erillisiin osarekistereihin tietoja henkilöistä poliisilain 1 §:n 1 momentissa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi.
Henkilötietolaki 22.4.1999/523
2 § Soveltamisala
Henkilötietoja käsiteltäessä on noudatettava, mitä tässä laissa säädetään,
jollei muualla laissa toisin säädetä.
Слайд 99

Vastaukset Rainialan väitteisiin Rainialan lisensiaattitutkimuksen keskeinen toteamus oli se, että tietolähdetoimintaa

Vastaukset Rainialan väitteisiin

Rainialan lisensiaattitutkimuksen keskeinen toteamus oli se, että tietolähdetoimintaa

koskeva sääntely ei täytä poliisin toimivaltasäännöksenä PL 2.3 §:n ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen legaliteettivaatimuksia mm. täsmällisyys ja tarkkarajaisuusvaatimusten osalta.
Sjä: Rainialan lisensiaattitutkimuksen keskeinen toteamus on tosiasiassa se, että perusoikeuksien rajoituksen keskeisen sisällön on ilmettävä itse laista tarkkarajaisesti (s. 116). Tämä on täysin eri asia kuin Rainialan oma kyky ymmärtää säännöksen tai määräyksen sisältö kirjaamisen/rekisteröinnin osalta.
Kun tietolähteeltä otetaan passiivisesti vastaan tietoa, se ei kuulu Rainialan tutkimuksen tarkoittamiin ongelmatilanteisiin. Tietolähteen ohjattu käyttö sen sijaan voisi joissakin tilanteissa loukata tutkinnan kohteen perusoikeuksia. Tällaiset tilanteen ovat todella harvinaisia ja siten käytännössä syytteen ulkopuolella. Laillisuusvalvontatarkastuksessa 30.10.2012 (S.43) HPL on kuvannut passiivista tietojen vastaanottamista.
”Voidaankin kysyä, miten poliisi voi käyttää tietolähdettä PolL 36a.1 nojalla. Kyseisen säännöksen nojalla poliisi voi ongelmitta vastaanottaa tietolähteeltä tämän itsenäisesti ilman poliisin ohjausta hankkimaa tietoa. Tämä tarkoittaa sitä, että poliisi voi tavata tietolähteitään ja passiivisesti vastaanottaa heiltä saamaansa tietoa”.
”Ongelmaksi tilanne voi muodostua silloin, jos poliisi pyytää tietolähdettä hankkimaan tietoa jonkun ihmis- tai perusoikeussuojan piiristä. Tällöin ollaan hyvin lähellä tilannetta, jossa poliisi on tietolähdettä välikätenä käyttämällä puuttunut perus- ja ihmisoikeuksien suojaamiin oikeuksiin”.
(OTL Petri Rainiala: Tiedottajan käyttö poliisin tiedonhankintamenetelmänä s. 117)
Слайд 100

Vastaukset Rainialan väitteisiin Lain tarkoittama tietolähdetoiminta ja järjestäytynyt tietolähdetoiminta ovat käsitteellisesti

Vastaukset Rainialan väitteisiin

Lain tarkoittama tietolähdetoiminta ja järjestäytynyt tietolähdetoiminta ovat käsitteellisesti

eri asioita.
Sjä: Laissa, asetuksessa ja määräyksessä tietolähteellä tarkoitetaan samaa asiaa. SM:n asetuksessa ja määräyksessä on työnjohdollisia määräyksiä JTT-toiminnan organisaatiorakenteesta ja kirjaamisen tarkkuudesta. Lain esitöistä ilmenee vaatimus rekisteröinnin perusteista.
Tietolähdetoiminnan tekee järjestelmälliseksi organisaatiomalli, eikä rekisteröiminen, kuten harhaanjohtavasti pyritään esittämään.
”Poliisilain 36a.2 koskee tietolähteenä toimivan henkilön rekisteröintiä. Tietolähteen rekisteröinnin avulla pyritään lisäämään poliisin mahdollisuuksia hyödyntää tietolähteitä valtakunnallisesti. Rekisteröinnin tavoitteena on saada poliisin yleisimmin käytetyt tietolähteet rekisteröityä, jolloin toiminnan ja palkkioiden maksun valvonta tehostuu”.
(OTL Petri Rainiala: Tiedottajan käyttö poliisin tiedonhankintamenetelmänä s. 125-126)
Myös asetus ja määräys koskevat yksiselitteisesti tietolähteenä toimivan henkilön rekisteröintiä. Työnjohdollisesti toiminta on määrätty järjestämään esimies-valvoja-käsittelijäpari mallin mukaisesti. Kirjaamisen tarkkuudeksi on määrätty jälkikäteisen valvonnan mahdollistaminen, joka on totaalilaiminlyönnin vallitessa ilmeisen säännösten ja määräysten vastainen menettely.
Слайд 101

Vastaukset Rainialan väitteisiin Helsingin poliisilaitokselle ei kuitenkaan ole annettu määräystä (SM-2008–01401/Ri-2)

Vastaukset Rainialan väitteisiin

Helsingin poliisilaitokselle ei kuitenkaan ole annettu määräystä (SM-2008–01401/Ri-2)

4.4. kohdassa tarkoitetun järjestelmällinen tietolähdetoiminnan (JTT) järjestämisestä.
Sjä: Erillistä ylijohdon määräystä ei ole tarvinnut antaa, koska velvollisuus tietolähteiden käytön kirjaamiseen ja rekisteröintiin tulee lain tarkoituksesta ja SM:n asetuksesta.
Rainiala on 21.2.2014 tehnyt tietolähdeasian tutkinnanjohtajia koskevan tutkintapyynnön suoritettujen kotietsintöjen laillisuutta koskien. Tutkintapyynnössä hän on ymmärtänyt normihierarkian täysin oikein:
”Normihierarkian perusajatuksena on, että oikeusjärjestys koostuu eritasoisista oikeusnormeista, joista ylemmänasteinen sisältää aina valtuutuksen alemmanasteisen normin antamiseen eikä päinvastoin. Tässä tilanteessa on kyseenalaista mikä merkitys asetusta alemman tasoiselle määräykselle voidaan antaa, koska se on ilmeisessä ristiriidassa asetuksen kanssa. Oikea tulkinta lienee se, ettei määräyksellä voida antaa sisällöltään asetusta laajempia määräyksiä”.
Tietoa on passiivisesti saatu muilta kuin ainutkertaisilta tiedottajilta (toimintaan on esimerkiksi hankittu lukemattomia puhelimia ja liittymiä). SM:n asetuksen kirjaamis- ja rekisteröintivelvoite muodostaa tällöin virkamiestä velvoittavan riittävän selvän säännöksen. Ylijohdon määräyksellä ei voida kaventaa SM:n asetuksen soveltamisalaa. Mikään ei osoita, että Rainiala olisi täyttänyt selonottovelvollisuutensa EIT:n ja KKO:n linjaamalla tavalla. JATKUU……
Слайд 102

Vastaukset Rainialan väitteisiin ”Normihierarkian perusajatuksena on, että oikeusjärjestys koostuu eritasoisista oikeusnormeista,

Vastaukset Rainialan väitteisiin

”Normihierarkian perusajatuksena on, että oikeusjärjestys koostuu eritasoisista oikeusnormeista,

joista ylemmänasteinen sisältää aina valtuutuksen alemmanasteisen normin antamiseen eikä päinvastoin. Tässä tilanteessa on kyseenalaista mikä merkitys asetusta alemman tasoiselle määräykselle voidaan antaa, koska se on ilmeisessä ristiriidassa asetuksen kanssa. Oikea tulkinta lienee se, ettei määräyksellä voida antaa sisällöltään asetusta laajempia määräyksiä”.

”Normihierarkian lähtökohtana on se, että ylempää normia tulee soveltaa, jos se on ristiriidassa alemman tasoisen säädöksen kanssa. Lain soveltajan ei voida edellyttää ristiriitatilanteessa ryhtyä liian pitkälle soveltamaan asetusta, koska määräyksien mukaan tiedossa oli, että lisäohjeistusta on tulossa”.

Слайд 103

Vastaukset Rainialan väitteisiin Asetus sääntelee tietolähdetoimintaa ja sen järjestämistä hyvin yleisellä

Vastaukset Rainialan väitteisiin

Asetus sääntelee tietolähdetoimintaa ja sen järjestämistä hyvin yleisellä

tasolla.
Sjä: Rainialan osalta tietolähdetoiminnan järjestäminen ei ole varsinaisesti prosessin kohden vaan tietolähteiden käytön kirjaaminen ja varsinaisten vasikoiden rekisteröinti, eli tietolähdetoiminnan toteuttaminen. Rainialan asema JTT-esimiehenä on riidaton.
Rainiala on vastannut toiminnan toteuttamisesta kokonaisuudessaan ja tietolähteiden hyväksymisestä riskiarvion tekemisen jälkeen tietolähteiksi. Kollegat Espoosta, Vantaalta ja KRP:stä ovat varmasti olleet käytettävissä ongelmatilanteista. Eruopolin käsikirja ja Rainialan hallusta löytynyt poliisihallituksen virallisesti vahvistamatta jäänyt käsikirja ovat olleet hyviä apuvälineitä tulkintaongelmiin. Rainiala ei ole esitutkinnassa kuvannut selonottovelvollisuutensa (KKO + EIT) täyttämistä kirjaamisen tai tietolähteen hyväksymisen osalta.
JTT-esimiehen tulee esimerkiksi huolehtia siitä, että valvoja hoitaa velvollisuutensa asianmukaisesti. Palkkioiden, kulujen ja puhelinhankintojen anonymisointi on todistelun mukaan ollut tarkoituksellista HPL:n huumausainerikosyksikössä, jonka välttämätön seuraus on ollut valvonnan mahdottomuus.
Tietolähdetoiminnan toteuttamisen osalta Rainiala on opinnäytteessään kuvannut toimimisvelvoitetta riittävän oikein - ainakin rikosoikeudellisen tahallisuuden poistavalla tavalla (ks. aiemmin viitattu lainaus s. 127).
Слайд 104

Vastaukset Rainialan väitteisiin Mitään ohjeita ei ole annettu, mitä itse asiassa

Vastaukset Rainialan väitteisiin

Mitään ohjeita ei ole annettu, mitä itse asiassa

on kirjattava. Kirjataanko käyttö vai saatu tieto tai molemmat. Epäselvää oli myös se, mihin tieto tuli kirjata.
Sjä: Tietolähdetoiminnan toteuttamisen osalta Rainiala on opinnäytteessään sivulla 127 kuvannut asetuksen 11 §:n toimimisvelvoitetta riittävän oikein. Tietolähteiden tapaamisten dokumentointi keskeisine seikkoineen olisi todennäköisesti riittänyt syytteiden nostamatta jättämiselle.
Sjä: Rainialan opinnäytteestä ja asetuksen perustelumuistiosta (S.59), joka on ollut poliisien saatavilla on ilmennyt, että saadun tiedon lisäksi pitää kirjata tietolähteen käyttö kokonaisuudessaan luotettavalla tavalla
JATKUU…..
Слайд 105

Vastaukset Rainialan väitteisiin Mitään ohjeita ei ole annettu, mitä itse asiassa

Vastaukset Rainialan väitteisiin

Mitään ohjeita ei ole annettu, mitä itse asiassa

on kirjattava. Kirjataanko käyttö vai saatu tieto tai molemmat. Epäselvää oli myös se, mihin tieto tuli kirjata.
Sjä: SM asetuksen 21 §:ssä kuvattu vuosittainen raportointivelvollisuus antaa myös johtoa tietolähteen käytön kirjaamisen tarkkuudesta, koska ilman kirjaamista olisi hankalaa luotettavasti raportoida toiminnan merkityksellisyydestä, toiminnan yhteydessä havaituista ongelmista ja sen kehittämistarpeista ja muista merkittävistä seikoista.
Sjä: Rainialan väite on ymmärrettävä siten, että, jos olisi ollut olemassa muita kuin satunnaisia tietolähteitä ja joilta olisi saatu suostumus rekisteröintiin, hän ei olisi pystynyt silti kirjaamaan mitään = totaaliymmärtämättömyys.
Syyttäjien käsityksen mukaan sellainen ymmärtämättömyys ei ole uskottavaa, koska Rainiala on pystynyt hoitamaan vaativaa rikostutkintaa menestyksekkäästi.
Слайд 106

Vastaukset Rainialan väitteisiin Laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoimesta (761/2003) tuli voimaan 1.10.2003.

Vastaukset Rainialan väitteisiin

Laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoimesta (761/2003) tuli voimaan 1.10.2003.

Tämän jälkeen yksikkökohtaisia rekistereitä ei sallittu, koska asiakokonaisuuteen oli perustettu valtakunnallinen rekisteri.
Sjä: Laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoimesta (761/2003) tuli voimaan 1.10.2003. Laki ei merkinnyt tietolähderekisterin perustamista. Rekistereitä ei perusteta lailla ja poliisiasiaintietojärjestelmä (PATJA) oli perustettu jo aiemmin.
Sjä: Seurantaryhmän kokouksessa 17.12.2012 (S.48), jossa Rainiala oli läsnä todetaan rekisterin perustamisesta:
Puheenjohtaja (Hankilanoja) toi esiin, että keskitetty valtakunnallinen JTT-rekisteri
perustetaan vuoden 2013 aikana. Rekisteriin on tarkoitus viedä rekisteröityjen
tietolähteiden FI-koodit, rekisteröinnin suorittaneen tahon
yhteystiedot ja maksetut palkkiot. Asiaa on käsitelty Pohan
normiryhmässä. Rekisteri tulee olemaan osa Patjaa, kuten henkilörekisterilaissa
on määrätty.
Слайд 107

Vastaukset Rainialan väitteisiin Laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoimesta (761/2003) tuli voimaan 1.10.2003.

Vastaukset Rainialan väitteisiin

Laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoimesta (761/2003) tuli voimaan 1.10.2003.

Tämän jälkeen yksikkökohtaisia rekistereitä ei sallittu, koska asiakokonaisuuteen oli perustettu valtakunnallinen rekisteri.
Sjä: Ensisijaisesti katsomme, että
Patjasta on puuttunut osio tietolähdetiedoille. Paikallisesti perustetut ja käytetyt rekisterit eivät ole voineet olla päällekkäisiä valtakunnallisen tietojärjestelmän kanssa ennen rekisterin luomista ja kuin siellä on siten voinut olla päällekkäistä tietoa jonkin toisen rekisterin kanssa. Patjaan/ SALPA.aan ei ole tullut 2013 aikana Hankilanojan kuvaamaa osiota.
Sjä: toissijaisesti katsomme, että
Paikalliset rekisteri eivät ole olleet lain vastaisia syytteen tekoaikana, vaan henkilötietolain 3 §:n 1 momentin 3-kohdan tarkoittamia tietojoukon osia (tarkemmin loogisen rekisterikokonaisuuden käsitteestä kertoo todistaja Råman).
Sjä: Tosiasiassa kiistämisperuste ei voi liittyä Rainialan tekoaikaiseen tahallisuuteen tai tarkoitukseen. Rainialan mukaan valmiudet on ollut rekisteröidä varsinaisia tietolähteitä, jos niitä vain olisi ollut.
Lisäksi HPL kirjasi tietolähteitään ongelmitta 2008 asti ja silloinkin esteeksi muodostui ainoastaan tietolähteen suostumus.
Слайд 108

Vastaukset Rainialan väitteisiin Asetusta valmistelleen todistajan mukaan hyväksymismenettelyä ei olut tarkoituksenmukaista

Vastaukset Rainialan väitteisiin

Asetusta valmistelleen todistajan mukaan hyväksymismenettelyä ei olut tarkoituksenmukaista

kuvata asetuksessa vaan käsikirjassa.
Sjä: Rainiala on täysin tietoinen, että hyväksymismenettely kohdistuu ensisijaisesti riskiarvion tekemiseen. Riskejä on kuvattu tarkemmin esimerkiksi JTT-Hanke-käsikirjassa, joka on takavarikoitu Rainialan hallussa olleelta tietokoneelta (S.10)
”Esimiesten ei pitäisi hyväksyä rekisteröintiä ja tietolähteiden käyttöä ilman näyttöä siitä,
että riskejä on harkittu ja että on olemassa niitä koskeva suunnitelma” (käsikirjan sivu 19).
Sjä: Hyväksymismenettelyn kuvaaminen poliisihallituksen virallisesti hyväksymässä käsikirjassa ei ole ollut tarpeen Rainialan virkavelvollisuuden täyttämiselle, kyseessä on vain päätös, johon hänelle on annettu harkintavalta.
Hyväksymispäätöksiä on kyetty tekemään HPL:ssä ennenkin ja uudelleen kesän 2014 jälkeen ilman, että itse menettelyä päätöksenteolle olisi millään lailla tarkennettu. Espoo, Vantaa, KRP ja Supo ovat kyenneet vastaavaan hyväksymistä koskevaan päätöksentekoon.
Erään tulkinnan hyväksymispäätöksen edellytyksistä Rainiala esittää opinnäytteensä sivulla 126.
Слайд 109

Vastaukset Rainialan väitteisiin VÄITE ON VIRHEELLINEN. Määräykset eivät ole sillä tavoin

Vastaukset Rainialan väitteisiin

VÄITE ON VIRHEELLINEN. Määräykset eivät ole sillä tavoin

epäselviä, että laillinen ratkaisu olisi voinut olla tietolähteen käytön kirjaamatta jättäminen kokonaisuudessaan. Rainiala ei ole saanut jäädä vuosiksi ihmettelemää sitä, että rekisteröinnin vaihtoehto olisi ollut kirjata tiedot EPRIin
Esitutkinnassa rikostorjuntayksikkö on kuvannut tai sanaa kirjoitusvirheeksi. Tai-sanan kanssakaan asiaa ei voi tulkita siten, että rekisteröinti ja tiedon syöttäminen olisivat vaihtoehtoisia. Tekstissä tietyt edellytykset henkilöt täytyy rekisteröidä, eikä joltakin henkilöltä saatu tieto voi korvata tätä velvoitetta.
Lisäksi Rainiala tuntee normihierarkian ja muualla asiasata säädetyn. Rainiala tietää, että EPRI:n käyttöoikeudet ovat laajemmalla joukolla poliisimiehiä, kuin sillä hyvin suppealla joukolla, jolla oli pääsy tietolähteen henkilöllisyyttä koskeviin tietoihin. Kyse ei voi olla korvaavasta menettelystä. EPRI-kirjaus ei myöskään mahdollista asetuksessa edellytettyä valvontamahdollisuutta.
Väite osoittaa korkeintaan Rainialan tahtoa sekoittaa käräjäoikutta ja hämärtää tahallisuusarviota.
Слайд 110

Vastaukset Rainialan väitteisiin J) VÄITE ON VIRHEELLINEN. Rekisteröinti ei tapahdu vastoin

Vastaukset Rainialan väitteisiin

J) VÄITE ON VIRHEELLINEN. Rekisteröinti ei tapahdu vastoin

tietolähteeksi ryhtyvän tahtoa, jos tälle määräysten mukaisesti kerrotaan ennen tietolähteeksi ryhtymistä ja hyväksymistä ”pelisäännöt”.
On asiatonta väittää, että poliisilain 36 a § antaisi täyden harkintavallan poliisille rekisteröinnin suhteen, koska Rainiala on tuntenut tarkasti lainsäätäjän tahdon ja lain esityöt muutoinkin. Rekisteröintiä puoltavat paivavat syyt: HENGEN JA TERVEYDEN TURVAAMINEN, KORRUPTION ESTÄMINEN, OiKEUSVALTIOPERIAATTEEN MUKAINEN VALVONTA.
Rainialan väite on ristiriitainen, koska hänen opinnäytteensä mukaan satunnainenkin tietolähde tuulee rekisteröidä, jos tälle maksetaan palkkio (s. 126). Ei voi olla mitenkään tulkittavissa, että koko toiminnan lähtökohta olisi suostumus ja vapaaehtoisuus paitsi, jos tietolähteelle maksetaan palkkio. Tietolähteille on maksettu syytteen tekoaikana tasasummia, joka viittaa vahvasti palkkioiden maksamiseen.
Rainialan oma kirjallinen todiste 5 kertoo Pohan linjauksista päivämäärällä 5.12.2013. Poliisihallituksen linjaus on täysin yhteneväinen syyttäjän valmisteluistunnossakin esittämän väitteen kanssa. Tulkinta tulee laista, koska sitä vastaava päivitys määräykseen tehtiin vasta toukokuussa 2014.
Henkilölle täytyy kertoa oikeudet ja velvollisuudet ja tässä yhteydessä hänelle tulee kerrottavaksi, että saadakseen tietolähdetoiminnasta palkkion, hänen tulee olla rekisteröity. Tässä yhteydessä henkilö tavallaan itse päättää suostuuko hän tietolähteeksi, koska sen edellytyksenä on rekisteröinti.
Слайд 111

Vastaukset Rainialan väitteisiin K) VÄITE ON VIRHEELLINEN. Sillä, onko palkkion maksaminen

Vastaukset Rainialan väitteisiin

K) VÄITE ON VIRHEELLINEN. Sillä, onko palkkion maksaminen

ohjeistettu ja missä vaiheessa, ei ole juuri merkitystä prosessin kohteen näkökulmasta. Olennaista on, että palkkion maksamisesta seuraa pääsääntöisesti tietolähteen rekisteröintivelvollisuus, myös ns. satunnaisten tietolähteiden kohdalla, jonka Rainiala on ymmärtänyt itsekin.
Tietolähteen rekisteröiminen ja hyväksyminen tarkoittanee sellaista tietolähdettä, joka toimittaa poliisille tietoa satunnaisesti…….palkkiota vastaan.
(OTL Petri Rainiala: Tiedottajan käyttö poliisin tiedonhankintamenetelmänä, 2009 s. 126)
Sen sijaan Rainialan on täytynyt ymmärtää, että kulujen ja palkkioiden kirjaaminen on ollut keskeinen osa tietolähteen käytön kirjaamista. Toiminta on tehty valvontakelvottomaksi jättämällä kuitit varojen käytöstä aineistosta pois. Aineistossa ei ole selvitystä junalipuista, prepaid-korteista tai muustakaan pääosin automaatista nostettujen varojen todellisesta käytöstä.
Taloushallinnon tai laitoksen johdon hyväksynnällä ylimalkaisien tositteiden osalta ei ole merkitystä tahallisuutta arvioitaessa, sillä JTT-toiminnasta vastaavat tahot ovat olleet omasta puolestansa vastuussa siitä, että tietolähdetoiminnan sisäinen ja ulkoinen valvonta voi toteutua ja raportointi poliisihalliukselle ja ylemmille laillisuusvalvojille toteutuu asianmukaisesti.
Слайд 112

Vastaukset Rainialan väitteisiin L) VÄITE ON VIRHEELLINEN. Esimiehen tietoisuus sellaisenaan ei

Vastaukset Rainialan väitteisiin

L) VÄITE ON VIRHEELLINEN. Esimiehen tietoisuus sellaisenaan ei

yksin poista alaisen rikosvastuuta.
Perustuslain 18 §:n mukaan virkamies vastaa toimiensa lainmukaisuudesta. Rainiala ei vastaa virkatoimistaan, jos
esimies on ottanut tehtävän itselleen tai
määrännyt hoitamaan asiaa tavalla, joka ei ole ilmeisen lain vastaista.
Esitukinnassa ei ole tullut ilmi seikkoja, että kumpikaan mainituista edellytyksistä olisi toteutunut.
Rainialan virkatoimia ohjaavat näissä oloissa vain laki, asetus ja ylijohdon määräykset.
Слайд 113

Rikosylikonstaapeli Rinteen rikosvastuu Rinne on toiminut JTT- toiminnan valvojana Riikosen pysyväisohjeen

Rikosylikonstaapeli Rinteen rikosvastuu
Rinne on toiminut JTT- toiminnan valvojana Riikosen pysyväisohjeen mukaisesti,

S.67 (RIIDATOTA)
Tietolähdetoimintaa koskevien määräysten mukaan (ylijohdon direktio-oikeus) Rinteen on tullut huolehtia
tietolähteen käytön kirjaamisesta
käsittelijäparin toimimisesta JTT-periaatteiden mukaisesti
JTT-periaatteisiin kuuluu, että tapaamisiin ei mennä yksin, ellei ole erityistä syytä
Syytteessä ei väitetä, että käsittelijäparin määrääminen olisi ollut Rinteen tehtävä
- Предыдущая
Правовая основа Безопасности жизнедеятельности
Следующая -
Мы - против курения

Похожие презентации

Административное правонарушение: понятие, признаки, состав
Моя ответственность перед законом
Понятие алиментного обязательства. Алиментные обязательства родителей и детей
Арбітражна угода. Види арбітражних умов
Порядок заключения и оформления трудового договора
Следственный комитет Российской Федерации
Охрана интеллектуальной собственности
Право собственности. Общие положения
Организация работы участковой избирательной комиссии. Полномочия комиссии при проведении выборов различного уровня
Основы оценки соответствия требованиям технических нормативных правовых актов
Составление бланков документов
Правовой статус людей с ментальными нарушениями: ограниченная дееспособность, недееспособность
Государство. Государство формы правления
Сравнительно-исторический метод снова актуален
Детское благополучие, как составляющая благополучия семьи и фактор предупреждения жестокого обращения в семье
Механизм правового регулирования правоотношения
Судья как участник судебного процесса
НО Фонд капитального ремонта МКД ВО
Административное право
Принципы и понятия системы размещения заказов для государственных и муниципальных нужд. Субъекты правоотношений
Особенности административной юрисдикции
Оформляем обучение работника за счет организации. Какой договор предпочесть и как взыскивать расходы
Предпринимательская деятельность
Защита прав автомобилистов. Юридическое сопровождение. Независимая автомобильная экспертиза
Президентская власть в США
Рабочее время и время отдыха
Французская статутарная школа международного частного права
День конституции
Вы можете прислать нам Вашу презентацию и мы опубликуем ее на сайте.
Обратная связь
Для правообладателей
Email: Нажмите что бы посмотреть